Kokeilin tänään uutta menopeliä töihin. Meidän asuinkompleksista on meinaan tunnin välein suora bussiyhteys yliopiston viereiseen sairaalakeskittymään. Uusi työpaikkani taas on sopivasti yliopistokampuksen ja sairaaloitten välissä, joten nyt tuo tilausbussi on entistä houkuttelevampi vaihtoehto.
Andy kävi eilen ostamassa minulle toimistosta poletteja (shekillä, kuinkas muuten) joilla bussimatka maksetaan. Aamulla siis reippaasti pihalle ja siellähän se bussi jo odottelikin. Kuskilta vielä varmistin, että oikeaan paikkaan ollaan matkalla. Polettia ei kuitenkaan annettu suoraan kuskille, vaan se tipautettiin vähän postilaatikon malliseen kulhoon bussin etuosassa. Matkaan lähdettiin ajallaan ja matkustajia poimittiin kyytiin vielä yhden toisenkin asuinkompleksin edestä. Vähän vahingossakin onnistuin jäämään oikealla pysäkillä pois, ja parikymmentä minuuttia lähdön jälkeen olin jo työpöydän ääressä. Kerrassaan onnistunut kokeilu siis.
Tilausbussin reitti on ympyrän mallinen, joten kotoa töihin matka kestää noin vartin, mutta töistä kotiin matkaa onkin sitten tuplasti enemmän. Niinpä päätin kaiken uhallakin yrittää kotiin tuolla surullisen kuuluisalla linjalla 4. Tänään ei kuitenkaan mikään voinut mennä pieleen. Ratikka osui heti kohdalle ja vaihtaessani pysäkin päässä tuohon bussiin, odotti sekin jo valmiina lähtöön. Kohtaloaan ei kuitenkaan kannata uhmata, joten huomenissa luotan taas oman kuskin palveluihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Jos teilläkin on jopa siellä suuressa maailmassa matkustamisen kanssa onnistumisen pelkoa.. alkaa mua nyt jo hirvittää tosissaan mistä ME itsemme löydämme lokakuussa..
En olisi ikinä kuvitellut, että teistä tulee noin amerikkailaisia matkustajia, että liki vain oma auto kelpaa menopeliksi. Jos aamulämpö on n 25 oC, niin eikö se ole ihana kävelyilma ja eikö julkisilla välineillä näe maisemia paljon paremmin kuin oman auton ikkunasta? Tuo Tarjan kuvaus downtowniin menostahan oli ihan hurmaava kun matkalle osui niin paljon uusia maisemia, ettei muutoin olisi tullut vastaan.
Teidän eka vieraanne varmaan kannustavat hiukan omatoimiseen liikuntaan!
terv, Olli
sirpa: Ei hätää. Mehän koko ajan tutustutaan paikkoihin ja kulkuyhteyksiin, niin osataan sitten lokakuussa auttaa teitäkin. Ei teidän yksin tarvitse täällä seikkailla.
olli: Eihän me olla väitettykään että julkisissa menopeleissä mitään vikaa olisi. Päinvastoin kehuttiin akvaarioreissua kaikin puolin. Kävely onkin sitten ihan toinen asia. Täällähän on ollut kuumin alkukesä miesmuistiin. Eli tuo "miellyttävä" 25 oC on yön alin lämpötila seitsemältä aamulla, ja siihen saa laskea päälle vähintään 80% kosteusprosentin. Eli esim. työmatkan kävely vaatisi vaihtovaatteet ja suihkun perillä.
Siinäpä syy, miksi mekään ei viihdytä etelän vesillä heinä- elokuussa. Tähän aikaan vuodesta Suomen ilmasto tuntuu paratiisin portilta, vaikka valitettavaa viilenemistäkin on jo aistittavissa.
marketta: Joo. Täällä paikallisetkin sanoo harrastavansa ulkoliikuntaa lähinnä talvisin, jolloin sää muistuttaa enemmän Suomen kesää. Sitä odotellessa..
sullahan rupee meneen nää työmatkat ihan rutiinilla, menopelist riippumatta! vieläks sul on jotain jännii vaihtoehtoi kokeilematta? ookko tarkistanu, ettei yo:lle mee esmes jotain vanhaa maanalasta tunnelii? 8-)
mama: Ei taida mennä tunnelia, mutta ainakin puoleen väliin matkaa pääsisi kanavaa pitkin melomalla. Siitä vois sit jatkaa vaikka skeittilaudalla perille.
Lähetä kommentti