Tälle päivälle meille oli varattu opastettu kiertoajelu, joka oli ihan vaan meidän neljän yksityinen kierros. Oppaana (ja samalla kuskina) toimi historian professori Houstonin Community Collegesta, ja oli kyllä erinomaisen hyvä opas. Reilun kolmen tunnin kierroksen aikana opittiin paljon uutta, jopa sellaisista paikoista joissa oltiin ehditty vierailla aiemmin. Huumorintajukin natsasi oppaan kanssa kohdilleen ja naurut saatiin irti jopa Ihmemaa Ozista...
Illalla suunnattiin (jälleen julkisia käyttäen) downtowniin syömään. Päädyttiin mielettömän kivaan meksikolaiseen ravintolaan joka mainosti erinomaisia margaritojaan, ja oli muuten kerrankin aivan aiheellinen mainostuksen aihe. Heidän iso margarita on aivan valtava ja ihan tosi herkullinen. Hyvää oli myös ruoka, sekä jälkiruuan virkaa toimittanut juustosuklaakakku. Minä olin ainoa joka sellaisen tilasi, mutta kaikki neljä siitä saatiin ihan riittävästi jälkkäriksi suurten ruoka-annosten jälkeen, sen verran iso slaissi oli kakkuakin lautaselle lykätty.
Ravintolasta siirryttiin vielä parin korttelin päähän irlantilaiseen pubiin nauttimaan pari lasillista. Kiva paikka, jossa soi aivan erinomainen musiikki. Tai ainakin minä tykkään esim. Nine Inch Nailsista kovasti, muista en sitten niin tiedä... Auringon laskettua lämpötilakin oli ulkoterassilla istuskellessa aivan optimaalinen, ei paremmasta väliksi. Kotiin matka jatkui vasta puolenyön jälkeen, joten julkisilla ei enää päässyt (viimeinen ratikka kulkee kakskyt vaille...). Siispä viitottiin itsellemme taksi, mikä olikin mun ja Villen ensimmäinen houstonilainen taksimatka. Ja heti saatiin tehtyä hirmu hyvä työ ja opetettua taksikuskille uusi katu, koska hänelle meidän kotikatu oli ihan tuore tuttavuus. Onneksi margaritan ja parin viinilasillisenkin jälkeen onnistui tuo takapenkiltä neuvominen ilman eksymisiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti