Vieraat sai ensimmäisen päivän vähän kuin vapaata, että pääsevät tuosta ikävästä jet lagistaan eroon. Aamulla näytti vielä ihan hyvältä, mutta jo siinä vähän ennen kuutta alkoivat ensimmäiset tipahtelemaan päiväunille, selitellen mennessään että Suomessakin on kello jo kaksi yöllä. Kyllä me sitten kiltisti lyhyet päikkärit väsyneimmälle sallittiin, vaikka yritettiinkin vähän hienovaraisesti vihjailla ettei kannattaisi sen Suomen kellon mukaan täällä mennä, kun pyrkiä ihan Houstonin aikaan mahdollisimman nopeasti. Puoli yhdeksältä ei enää estely ja hereillä pitäminen tehonnut, vaan painuivat yhtä lukuun ottamatta yöpuulle. Katsotaan riittääkö unta aamuun asti, vai eikö rytmi meinaa oikaistua millään.
Vähän ihan lähipiiriä ehdittiin ennen uupumusta kierrellä, ja lähikauppakin on nyt esitelty. Valtavat tuotevalikoimat ja kohtuullisen kokoinen vihannestiski tekivät vaikutuksen, ja kyllä se siskokulta vähän nauroi tunnustaessaan että on se kumma, kun maalaiselle on paikallinen ruokakauppakin jo melkoinen nähtävyys. Mitäköhän ne sit sanookaan, kun päästään vaikkapa nyt sinne Galleriaan asti..? Iltapäivällä yritettiin kovasti jakaa meidän jalkapalloinnostusta katselemalla Texansien peliä telkkarista, mutta eipä nuo oikein lämmennyt. Emppu kovasti tuuletti mukana aina kun tehtiin pisteitä, mutta aina välillä oli kuulemma tylsää vaan. Pöh, menee hieno laji ihan hukkaan näitten kanssa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kyllä ne siitä vielä tokenee. Muistan itsekin muinoin Losissa nukkuneeni 14 tuntia putkeen kellonajoista piittaamatta, ja hyvä tuli. Tosin se oli silloin nuorempina päivinä, kun aamuvarhaisen madon nappaaminen ei ollut mikään kunniakysymys...Terkkuja sekä vieraille että itsellenne, mukavaa että ovat päässet perille!
Kuulostaa tosi hyvältä, että matka sujui hyvin ja kaikki saapuivat tavaroineen perille kuten oli suunniteltu. Kyllä ensi pari vrk menevät varmasti aikaeroon sopeutumiseen kun ihmisellä ei ole sellaista vuorokaudenajan tahdistinsäädön pikapainiketta toisille vyöhykkeille. Kiva kuulla myös, että ainakin alkuun säät ovat pohjoismaisittain kohtuulliset, etteivät läkähtyminen ja väsymys ole samanaikaisia ensi-iskuja.
Paljon terveisiä turisteille ja nautinnollisia teksasilaishetkiä kaikille!
Olli
marketta: Eiköhän tää tästä hiljalleen tasaannu, vaikka aikaisin nukkumaan menneet pomppivatkin älyttömän aikaisin myös hereille... ;)
Olli: Joo, nyt on tosiaan ollut vähän viileämpää, mutta viikon mittaan pitäisi taas lämmetä. Se on vähän kurjaa, että on myös tosi sateista, niin kun se vähän rajoittaa ulkomahdollisuuksia.
Kyllä kai väsytti, kun oltiin noustu jo puoli kolmen aikaan suomessa. Ei koneessa osannut nukkua, kun päivä vain jatkui ja jatkui. Kyllä väsymys meni, kun nukuttiin kymmeneen asti. Sen jälkeen ei ollut ongelmaa olo oli kuin yövuoron jälkeisen nukkumapäivän jälkeen. Joo ruokakauppa oli vähän isompi kuin meidän naapurikauppa, mutta suurin ihmetyksen aihe kai kuitenkin oli kauppias joka ovella tervehti kaikkia asiakkaita. Kyllähän meille oli tähdennetty, että Texasissa kaikki on suurempaa.
Aikaeroväsymys on ihan normaalia, kyllä mullakin menee ainakin se yksi päivä toipumiseen. Ja tottahan se on, että Texasissa kaikki on suurempaa... ;)
Lähetä kommentti