Lasten suusta...

Lentoseurannan mukaan vieraat ovat laskeutuneet Suomen kamaralle turvallisesti noin puoli tuntia sitten, joten on hyvä hetki julkaista seuraavat tunnelmat.

Mitä parhain loma!

Nyt ollaan nähty paljon ja kaikkea ihmetelty oikein ihmettelemällä. Ja tännehän me voitais jäädä pidemmäksikin aikaa. Kaikkea ollaan nähty ja paljon ollaan kokeiltu ja testattu. Parasta koko reissussa on ollut se, kun astuttiin koneesta ulos ja kaikkien turvatarkastusten jälkeen nähtiin Tarja ja Ville meitä vastassa! Nyt pian kuitenkin joudutaan täältä lähtemään ja sanomaan vain haikeasti hei hei ja nähdään pian! Jouluun ei onneksi ole pitkä aika ja se aika hurahtaa nopeasti. Kohta taas on joulu ja on meidän vuoro mennä lentokentälle Suomeen käymään tulleita Matkalaisia vastaan.

No tästä reissusta on elävästi jäänyt mieleen tietysti kaikkien kokemusten jälkeen Tarjan ja Villen iloiset ja nauravat kasvot, jotka aina meitä jaksoi ymmärtää. Mitä nyt joskus saattoi hiukan pinna palaa… Shoppaamassa kun oltiin Villekin jopa aina jaksoi olla aktiivisesti mukana vaikka ei itse mitään aina ostanutkaan. Ja vaikka Ville kävi töissä tällä jälkimmäisellä viikolla, niin silti aina ajateltiin, että mitähän Ville sanoisi, jos olisi mukana.

Ja aina on ollut hauskaa. Aamupalapöydässäkin aina jotain keksitään niin, että naurunpurskauksia kuuluu useimpienkin suusta. Ja kortit on kuluneet oikein todenteolla. Joka ilta on pelattu milloin maijaa milloin paskahousua. Ja uusia makunautintoja on myös löydetty esimerkiksi sinistä mountain dew:tä.

No paljon asiaa riittäisi eikä niitä voi harmi kyllä tähän kaikkea kirjoittaa. Empun mielestä parasta oli kaikki. Kaikki! Minäkin kyllä pidin kaikesta mutta eniten parasta oli nähdä Tarja ja Ville pitkästä aikaa. Ja nyt meidän pitää jättää nämä kaksi tänne keskenään ja odottaa että taas nähdään. Ikävä tietenkin tulee mutta skypen kautta kun ollaan yhteydessä niin kai se siitä luonnistuu.

Teitä, Tarja ja Ville, lähtiessä kovasti ikävöiden: Iitu

Kiitos ihana, meilläkin on ikävä teitä!