Vanhoja muistellessa

Labraesitysten onnenpyörä osui taas vaihteeksi kohdalle. En kuitenkaan jaksanut enää tuhannetta kertaa selostaa miten suunnitelmat etenee ja pian on jo tuloksiakin... Niinpä kerroin tällä kertaa Turussa tekemistäni väitöstutkimuksista. Ja lopuksi vielä mainostin, että minulta saa mallikappaleita, jos haluaa nähdä millaisia väitöskirjoja Suomessa päin tehdään. Meillähän väitöskirjoja painetaan yleensä iso liuta ja sitten niitä jaellaan vähän käyntikortin tapaisesti kaikille enemmän tai vähemmän kiinnostuneille. Täällä ei tunnu moista traditiota olevan; hyvä kun jaksavat ne pari pakollista tiedekunnan kappaletta sitoa kansiin. Puoli väkisellä sain sentään yhden kappaleen tyrkättyä pahaa aavistamattoman työkaverin syliin. Kun vielä ehdin signeerata teoksen, ei hän tietenkään voinut sitä enää palauttaa. Päin vastoin kuin toverinsa, joka hetken kirjaa plärättyään jätti sen lopulta kuitenkin pöydän kulmalle. Muutama opus olisi vielä matkassa mukana. Jospa niille joku kohdeyleisö löytyisi, ettei tarvitse kantaa matkalaukussa takaisin.