Yksi.. kaksi.. kolme sataa miljoonaa...

Eilen se sit vihdoinkin tuli, ihka oikea ja virallistakin virallisempi väestölaskentalomake. Onhan se nyt aika hienoa saada kirje, jonka kuoressa jo isolla julistetaan kuinka siihen vastaaminen on laissa vaadittua. Että paree sit täyttää vaan. Tämän vuotinen kaavake on suunnilleen historian lyhin, minimissään vain kymmenen kysymystä pitkä jos vastaajia olisi yksi. Ensimmäinen niistä oli helppo ("kuinka monta nämä luetellut kriteerit täyttävää henkilöä teidän taloudessa asuu"), mutta toisen kohdalla tuli jo ongelmia.

Virallinen lasku suoritetaan nimittäin huhtikuun 1. päivän mukaan, eli lomakkeeseen ilmoitetaan keitä asunnossa asuu sinä päivänä. Kakkoskysymyksessä tulee sitten kertoa kuinka monta ihmistä majailee osoitteessa tilapäisesti tänä ratkaisevana aikana. Ja kuinka ollakaan, meidän seuraavat vieraat tulee ensi viikonloppuna ja lähtee pois juurikin 1. huhtikuuta. Joten kuuluuko meidän merkitä Mama ja Petu Yhdysvaltojen viralliseen census-lomakkeeseen?! Harkitsin jo soittamista ilmaiseen palvelunumeroon, jossa luvataan vastata mihin tahansa lomaketta ja sen täyttöä koskevaan kysymykseen, mutta päätettiin sitten ihan itseksemme jättää nämä vieraat mainitsematta (sorry kaverit..).

Muut kysymykset olikin sitten jo taas paljon helpompia, kuten asutaanko vuokralla vai omassa, mitä rotua edustetaan ja mikä on meidän keskinäinen suhde. Myös sukupuoli ja syntymäaika piti merkitä, mutta mitään muita tietoja ei tämän vuoden kaavakkeessa pyydetty. Kaikista erikoisinta mun mielestä oli se, että lomaketta ei missään vaiheessa pitänyt allekirjoittaa. Asuntoa vuokratessa piti pistää nimi johonkin lippuun ja lappuun sen 700 kertaa, ja eilisessä autovuokraamossakin raapustin nimmarini kolmesti vaikka maksunkin hoitaa vakuutusyhtiö, mutta se virallinen mm. osavaltioiden edustajien ja saatavan rahan määrän määrittelevä lomake kelpaa ihan vaan raksittamalla muutaman ruudun. Jännää...