Jahas, jos päivittäis blogiakin välillä...
Selvisimme Suomeen noin viikko sitten ilman sen suurempia ongelmia. Kiinnostuneet voivat kysellä lisää yhden välietapin lentoseurana olleesta miehestä, joka kerää puukkoja, kasvattaa hämähäkkejä, pitää afrikkalaisten esineiden museota kellarissaan ja tuntee kaiken lisäksi ihan tosi paljon suomalaisia, joita pitää keskimäärin ihan huipputyyppeinä...
Viikon aikana ollaan päästy pitkästä aikaa viettämään aikaa ihan omassa kodissa, joululomahan meni lainanurkissa kun oma koti oli vuokralla. Vuokralainen on ilmeisesti muuten ollut melkoisen innokas uppopaistaja tai muuten vaan rasvaa ylenpalttisesti käyttävä kokkaaja, mutta valitettavasti hänen käymässään kokkikoulussa ei olla tuohon jälkisiivoukseen niin kovasti perehdytty. Arvatkaa oliko kiva havaita, että koko keittiö on ällöttävän rasvakerroksen peitossa?!? Kaikki astiat on nyt kiertänyt tiskikoneen kautta, pöytää, tuoleja ja tasoja on hinkattu parinakin päivänä oikein olan takaa ja lattialle ei yksi pesukerta riittänyt likimainkaan. En mää kyllä ymmärrä että miten se on itse voinut asua täällä sen hitonmoisen rasvamäärän keskellä.
Siivouksen ohella ollaan myös käyty läpi vintille ja kellariin reilu vuosi sitten pakattuja tavaroita, niitä tarkastelee nyt ihan uudella asenteella kun suurinta osaa ei ole vuoteen lainkaan kaivannut. Jonkun verran materiaa heitettiin pois tai pakattiin kierrätyskassiin, osa puolestaan pääsee kuun loppupuolella mukaan Houstoniin. Sitä en tiedä pääseekö ne sitten enää toisen vuoden jälkeen takaisin Suomeen, mutta esimerkiksi vaateinventaarion tekeminen kotiin palatessa on toivottavasti huomattavasti selkeämpää kun vaatteet on edes suunnilleen samassa paikassa.
Vähän ollaan ehditty tapaamaan ystäviäkin, mutta läheskään kaikille en ole vielä ehtinyt edes soittaa, saatika nähdä (anteeksi kaverit!). Tämä asia pitää kyllä korjata ihan ensi tilassa. Harmi kun viralliset asiat (ja se kirottu siivoaminen) on pois ystävien kanssa vietetyltä ajalta. Huomenna me suunnataan Helsinkiin jo valmiiksi Villen tiistaiaamun viisumihaastattelua varten, joten täällä Turussa ei olla valitettavasti tavattavissa alkuviikosta, mutta onhan tässä kesäkuuta ja samalla myös lomaa onneksi vielä jäljellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti