Täällä sitä ollaan taas, Houstonissa. Kotimatka sujui suhteellisen kivasti, vaikkei tuo lentäminen vieläkään kovin mukavaa ole. Etenkään siinä vaiheessa, kun jo valmiiksi kohtuuttomalta tuntunut yhdentoista tunnin lento Frankfurtista venyi vielä ylimääräisellä tunnilla huonon sään väistelyn vuoksi. Lentokentällä vielä meni yli tunnin verran maahantulotarkastusjonossa, mutta kyllä sen kesti kun tiesi olevansa kotiin pääsemässä. Maahantulotarkastuksen virkailijakin oli taas alkuun kovin vakava ja melko yrmeä, mutta heti kun se hokasi että me ollaan tulossa takaisin, asenne muuttui ihan täysin, kaverin hymyillessä ja jopa vitsaillessa meidän kanssa. Mikäköhän siinä on, ettei uusille tulijoille voi olla yhtä mukava?
Kotona oli kaikki suunnilleen paikallaan, mitä nyt ikävänä yllätyksenä jääkaappi oli hajonnut. Onneksi oltiin tyhjennetty se varsin tehokkaasti, niin pois heitettävää ei ollut kovin paljoa. Oltiin kuitenkin perillä niin myöhään ettei voitu tehdä asialle välittömästi mitään. Väsymyskin oli sen verran suuri, että melko piakkoin kotiutumisen jälkeen painuttiinkin nukkumaan. En saanut edes matkalaukkuja kokonaan puretuksi, mikä vähän harmitti. Mä en ole ikinä oikein ymmärtänyt niitä ihmisiä, joiden matkatavarat lojuu reissun jälkeen purkamattomina pitkään. Ei se purkaminen nyt niin kamalaa ole, etenkin kun suhteuttaa siihen miten mukavaa on saada tavarat nopeasti omille paikoilleen ja järjestykseen. Oikeastaan matkalaukkujen purkaminen on siis melko kivaa, paitsi väsyneenä. Siksi se jäikin seuraavaan päivään.
Eilen siis purettiin loputkin tavarat ja vähän siivoiltiin kämppää. Saatiin myös yli kuukauden postit ja huoltomies kävi korjaamassa jääkaapin. Juuri mitään muuta produktiivista päivään ei sitten mahtunutkaan... Iltasella käytiin vielä asuntokompleksin toimistolla, jossa oli tarjolla pizzaa ja salaattia. Tapahtuman pääpointti oli arvonnassa johon on voinut koko kevään ansaita arvontalippuja erilaisten juttujen avulla, ja jonka päävoitto oli puolen vuoden ilmaiset vuokrat. Kaksi kappaletta päävoittoja arvottiin, mutta valitettavasti kumpikaan ei osunut meidän kohdalle. Pitänee siis vastaisuudessakin maksaa vuokrat ihan itse. Hauskaa oli kuitenkin.
Aikaeroväsymyksestä ei ole tälläkään kertaa juuri tarvinnut kärsiä, mitä nyt iltaisin uni valtaa hieman normaalia aikaisemmin. Kyllä siis ainakin meille Villen kanssa Suomeen lentäminen on paljon vaikeampaa, kun sisäinen kello on huomattavasti enemmän sekaisin huomattavasti pitempään (tosin nyt kesällä oli paljon helpompaa kuin joulun alla). Täällä lähinnä varhaisempi iltasimahtaminen johtaa vastaavasti varhaisempaan aamuheräämiseen, mutta se ei kai liene niin vaarallista.. Ainakin Ville selvisi tänään suhteellisen helposti ensimmäiseen työpäiväänsä, joka piti sisällään lähinnä virallisten palkkausasioiden hoitamista. Projekti jatkuu ilmeisesti tiistaina, niin ehkä tuo vois sen jälkeen vähän selvitellä kuviota täällä blogissakin.
Huomenna ohjelmassa luvassa Villen osalta töitä, mun osalta futista! Ei haittaa yhtään että on luvattu sadetta, parempi vaan niin ei tunnu pahalta kököttää sisällä telkkarin edessä... Samalla vois yrittää vähän järjestellä loppuja lomakuvia, joista muutama otos tässä kuvituksena.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti