Iso silmä

Kun eilen kyselin Villeltä että mitäs mies toivoisi että tänään synttärien kunniaksi puuhattaisiin, oli vastaus suunnilleen seuraava: parasta synttäriluksusta on se, jos ei tarvii koko päivänä kertaakaan kunnolla pukeutua, vaan saa vaan loikoilla kotivaatteissa. Asia selvä, kotipäivä, mikäs sen mukavampaa kun sunnuntaisin telkkarista tulee kuitenkin monta peliä futista (Texansit pelaa vasta huomenna), ja kaapista löytyy niin herkullista ruokaa kuin sopivasti pullo viiniäkin.

Koska vähintään kerran päivässä on kiva kuitenkin hengitellä myös raikasta ulkoilmaa, päätimme lähteä illemmalla pienelle iltakävelylle, ihastelemaan sekä ihmisten Halloween-koristeita että karkkikierroksella olevien lasten upeita asuja. Molempia nähtiin paljon ja kävelystä jäikin varsin hyvä mieli, kun näki paljon ihmisiä joilla selvästi oli kovasti hauskaa. Illan paras rekvisiitta pääsi videopätkälle, suhteellisen pimeällä kadulla tämä näky kyllä pysäytti aika tehokkaasti.

Kun päästiin takaisin kotiin, harrastettiin vähän viherpeukalointia. Koska aikanaan istutetut Joshua-puun siemenet eivät koskaan itäneet ja niiden ruukku oli ihan ylimääräisenä tyhjillään, päätti Ville jakaa osan meidän Saguaro-vauvoista siihen tarjotakseen kaikille vähän lisää elintilaa. Sitä en yhtään tiedä mitä tästä seuraa, vai seuraako yhtikäs mitään. Tuntuu nimittäin siltä ettei nuo ole kasvaneet pitkään aikaan tippaakaan, vaan junnaavat samassa mitassa viikosta toiseen. Se on tosin pienesti hupaisaa että parin isomman päässä näkyy tuollaisia hentoisia minipiikkejä, kaverit yrittää selvästi olla vähän niin kuin oikeatkin kaktukset.
Grand Canyonilta tarttui mukaan uudet Joshua-puun siemenet, koska me ollaan sinnikkäitä ihmisiä eikä suostuta luovuttamaan yhden epäonnistumisen jälkeen. Tässä uudet ehdokkaat, jotka pääsivät siis tänään purkkiin.
Toivottakaa kasvuonnea, jos näistä vaikka vihdoin itäisi jotakin.