Keskiviikkona jatkuivat jälleen ne Ricen kansainvälisten asioiden toimiston järjestämät rouvain lounaat, joille osallistuin viime lukuvuoden aikana aktiivisesti. Ilmeisesti viime vuoden yhteistyökumppanit ovat vetäytyneet hommasta, joten konsepti on tänä vuonna vähän erilainen. Tämä on myös todennäköisesti se syy miksi lounaat alkoivat vasta nyt lokakuussa, eikä niitä järjestetä ihan joka kuukausi.
Tällä kertaa tarjolla oli pizzaa yhdellä kampuksen kauniista sisäpihoista. Törmäsin heti pariin viime vuodelta tuttuun naamaan ja ehdittiinkin vaihtaa kivasti kuulumisia siinä aterioinnin ohella. Noin puolen tunnin jälkeen siirryttiin sisätiloihin lounastunnin jälkimmäistä osiota varten, kun päästiin kuulemaan aika hauska ja suhteellisen mielenkiintoinen luento länsimaisten ja itämaisten kulttuurien eroista ja todennäköisimmistä kompastuskivistä joita nämä aiheuttavat.
Ne tutut naamat kertoivat aikeistaan suunnata päivän päätteeksi Ricen kampuspubiin Valhallaan (
se on vähän kuin Proffan Kellari Turussa, muttei yhtään..) muutamalle oluelle ja kutsuivat meidät Villen kanssa joukkoon. Sinne siis suuntasimme Villen työpäivän jälkeen ja vietimme pari tuntia hyvässä ja hauskassa seurassa, tutustuen siinä sivussa muutamaan uuteenkin tyyppiin. Kivaa.
Tällä kertaa tarjolla oli pizzaa yhdellä kampuksen kauniista sisäpihoista. Törmäsin heti pariin viime vuodelta tuttuun naamaan ja ehdittiinkin vaihtaa kivasti kuulumisia siinä aterioinnin ohella. Noin puolen tunnin jälkeen siirryttiin sisätiloihin lounastunnin jälkimmäistä osiota varten, kun päästiin kuulemaan aika hauska ja suhteellisen mielenkiintoinen luento länsimaisten ja itämaisten kulttuurien eroista ja todennäköisimmistä kompastuskivistä joita nämä aiheuttavat.
Ne tutut naamat kertoivat aikeistaan suunnata päivän päätteeksi Ricen kampuspubiin Valhallaan (se on vähän kuin Proffan Kellari Turussa, muttei yhtään..) muutamalle oluelle ja kutsuivat meidät Villen kanssa joukkoon. Sinne siis suuntasimme Villen työpäivän jälkeen ja vietimme pari tuntia hyvässä ja hauskassa seurassa, tutustuen siinä sivussa muutamaan uuteenkin tyyppiin. Kivaa.
2 kommenttia:
Mukavaa, että perinne jatkuu. Ihmisethän ne ovat elämän suola, ja matkoilla niitä tulee vastaan kaikenlaisia, usein tosi mukavia ja mielenkiintoisia. Lisää lounaita!
Jeps, seuraavan lounaan pitäisi olla marraskuun ekana keskiviikkona. :)
Lähetä kommentti