Vaaralliset iPodit

Päivän lehdessä oli juttua miten ympäri maata halutaan kieltää ja siten laittomaksi saattaa musiikinkuuntelu kuulokkeista kun on jalkapatikassa liikenteessä (koskee myös, tai oikeastaan erityisesti, lenkkeilijöitä, vaikka kaikki tietää ettei ilman musiikkia voi lenkkeillä). Homma asetettiin samalle viivalle mm. sen kanssa, että autoilija näpyttää tekstiviestiä ratin takaa. Tai sen, että se onkin polkupyöräilijä joka sitä tekstaria väsää. Koska selvästi musiikin kuuntelu vaikuttaa ympäristön havainnointiin ihan just samalla tavalla, jos siis on kävelijä. Autoradioiden kieltämisestä kun kukaan ei puhu mittään.

Paitsi että se taitaakin olla musiikin sijaan ne kuulokkeet jotka tässä on pääasiallinen ongelma, koska puhelimen lisäksi polkupyöräilijöiltä oltiin kieltämässä se musiikki myös. Kävelijä sen sijaan saanee, ainakin toistaiseksi, käsitellä sekä puhelintaan että kuunnella musiikkia, jos se ei tule kuulokkeista (tosin sit varmaan joku nostaa esiin ympäristönhäiritsemisen). Mutta luureja ei saa päässä olla, kun sit on vaaraksi itselleen liikenteessä ja kävelee ihan varmasti suoraan auton alle.

Henkilökohtaisiksi suosikeikseni päivän lehtiartikkelista nousivat pari sitaattia, haluatteko kuulla? Kerron silti. Eräs lakiehdotusta vakaasti kannattava poliitikko perusteli musiikinkuuntelun vaarallisuutta selittämällä, kuinka meille opetetaan jo polvenkorkuisesta asti että pitää katsoa molempiin suuntiin, odottaa ja kuunnella ennen tien ylittämistä. Ja jatkoi että jos on luurit päässä, ei pysty tekemään näistä yhtäkään. Jaa että mitä? Ettäkö ihan oikeasti muka joku menettää näkökyvyn kun kuuntelee musiikkia? Tai ettei pää käänny sekä oikealle että vasemmalle? Sen minäkin myönnän että ympäristön äänien havainnoiminen varmaan heikkenee jonkin verran (eikä sitä poppia sitä paitsi tarvitse luukuttaa ihan täysillä..), mutta vähänkään fiksumpi ihminen saattaa ymmärtää ihan sen vuoksi katsoa ympärilleen sitäkin tarkemmin.

Ja jos ei ymmärrä, niin siitä päästään sitten siihen toiseen suosikkisitaattiin, jonka antoi eräs New Yorkin Central Parkissa kuntoillut ja haastateltavaksi päätynyt naishenkilö. Hän kun oli sitä mieltä, että jossain vaiheessa sitä vaan pitää ottaa ihan itse vastuu omasta typeryydestään. Niin minustakin.


Ps. Tänään pelattiin Pro Bowl. Vaikka yhteen matsiin onkin Super Bowl -joukkueiden pelaajia lukuun ottamatta kerätty kaikki liigan parhaat yksilöt, ei kyseinen peli todellakaan ole vuoden kovatasoisin, tiukin tai kilpailuhenkisin vääntö. Mutta viihdyttävin se saattaa hyvinkin olla, kaikessa hulvattomassa sekoilussaan. Kiinnostuneille kerrottakoon että NFC voitti 41-55.

Ps2. Viikon päästä sitten se Super Bowl. Ei sekään välttämättä, vaikka finaali onkin, ole vuoden kovatasoisin tai edes tiukin vääntö, mutta kilpailuhenkisin se kyllä on. Ja todennäköisesti kovatasoinenkin ja toivottavasti myös tiukka. Että tiedoksi vaan, ensi sunnuntaina meidän ohjelmassa on Pittsburgh Steelers vs. Green Bay Packers.