Terveisiä Tennesseestä!

Ajomatka meni varsin mainiosti, tankkaus-, vessa- ja ruokataukoineen reissuun meni noin kymmenisen tuntia. Eikä ajettu harhaan kuin kerran, kun rakas kartturini ei ollut aivan tilanteen tasalla. ”Oliko se tämä mistä käännytään?” ”Ei ollut vielä tästä, kun myöhemmin vasta.” No, nelisen mailia myöhemmin tosiaan käännyttiin, täydet 180 astetta. Mutta ei ollut iso harha-askel, eli ei haitannut mitään!

En lupaa raportoida mitään reissun päältä, mutta kone on tosiaan mukana joten saas nähdä. Viimeistään kotoa sitten, varmasti kymmenien valokuvien kera. Liput Gracelandiin on ostettu lauantaille, ja Google on osannut kertoa jo vaikka kuinka monesta muustakin potentiaalisesta vierailukohteesta. Tärkein tapahtuma, eli jalkapallopeli, on sitten meidän viimeisenä Memphis-päivänä, eli tiistaina.

Joulu

Hyvää joulua!!

Lohdutuslahjat

Texansit kärsivät tänään kauden kolmannentoista tappion, mutta harmittelun sijaan ajattelin keskittyä kertomaan että on tässä Texans-faniudessa se hopeareunuksensakin. Nimittäin kaikki kausikorttilaisten saamat lahjukset!

Vuotuinen kausikorttilaislahja oli autoon kiinnitettävä Texansien logo. Meillä se on toistaiseksi ihan kotona muuten vaan koristeena, koska me oltiin hankittu autoon vastaava logokoriste jo kauan sitten. Ja meidän on hienompi, tai ainakin itse tykätään siitä tuota värillistä versiota enemmän.

Ennen kauden alkua NFL uudisti kaikkien stadionien turvallisuuspolitiikkaa ja kielsi laukkujen tuomisen peliin. Ainoat poikkeukset ovat suunnilleen kämmenen kokoiset pikkupussukat, tai sitten läpinäkyvät kassit. Määräysten mukaisia laukkuja tuli luonnollisesti myyntiin hyvin nopeasti, mutta Texansit ystävällisesti päättivät lähettää kausikorttilaisille ilmaisen NFL-logolla varustetun kassin.

Kun alkoi olla aivan selvää, että kausi tulee menemään totaalisesti päin mäntyä, sain ihan puskista Texanseilta sähköpostia. Siinä ilmoitettiin, että kaikille kausikorttilaisille halutaan tarjota ilmainen promokoodi NFL:n Game Rewind -palveluun. Kyseinen palvelu mahdollistaa pelien katsomisen jälkikäteen netistä, ja tarjolla on kaikki pelit aina 2009 kaudesta lähtien.

Game Rewindista on tarjolla kolme erilaista, ja tietysti erihintaista, pakettia: yhden tietyn joukkueen pelit, kaikki peruskauden pelit, tai kaikki pelit, mukaan lukien playoffit ja Super Bowlit. Texansien tarjoama promokoodi kelpasi mihin tahansa pakettiin, joten luonnollisesti valitsimme sen kaikista kattavimman, jonka normaalihinta on muuten 70 dollaria. Ei me sitä nyt mitenkään ihan hirveästi olla käytetty, mutta on se aika kätevä etenkin silloin jos haluaa katsoa jonkun tietyn pelisuorituksen. Kuten esimerkiksi kun töissä näytin työkavereille ensimmäistä kauttaan pelaavan entisen Ricen kansainvälisen opiskelijan ihan ekan NFL-touchdownin!

Loppuun vielä kuva meidän Torosta. Se oli lahja mun pomolta, jonka se eräänä aamuna kiikutti mulle töihin ihan muuten vaan. Sanoi että oli nähnyt sen jossain kaupassa ja heti ajatellut että mulla kuuluu olla sellainen. Joten nyt mulla on.

Liput

Ville haki meidän Liberty Bowl -liput tänään. Matkakuume kohosi moninkertaiseksi. Vähänkö tulee toivottavasti kiva uudenvuodenloma. Go Owls!!

Lohikäärme

Muistatteko kun mainitsin, että renessanssifestivaaleilta tarttui matkaan yksi aivan mahtava juttu? Se on meidän uusi, upea lohikäärme!!

Lohikäärme kiipeää olohuoneen seinällä, parvekkeen ovenpielessä. Se on niin hieno että iloitsen sen ostamisesta edelleen joka päivä kun näen sen.

Lohikäärme on meidän takan edustalla majailevan liskon kaveri. Jos meille koskaan yrittäisi tulla joku murtovaras, nämä kaksi pelottaisivat sellaisen kyllä varmasti matkoihinsa.

Dinoja ja muumioita

Käytin hyväkseni ylityötunteja ja otettiin tiistaina ihan ylimääräinen vapaapäivä. Tavoitteena oli hoidella vähän postiasioita ja niin me kanssa saatiin kaikki joulupostit lähtemään. Valitettavasti paketit eivät taida ehtiä ajoissa perille, mutta toivottavasti kaikki meiltä lahjuksia saavat eivät ihan hirvittävästi asiasta harmistu. Hyvästä postimenestyksestä päätettiin palkita itsemme spontaanilla vierailulla Luonnontieteelliseen museoon, jossa on parikin uutta ja hienoa osastoa joita ei oltu vielä nähty.

Reissu oli tosiaan aivan etukäteen suunnittelematon, joten en ollut ottanut kameraa matkaan mukaan. Puhelimella sitten räpsytin jonkun verran, kun kierrettiin museon uutta paleontologista osastoa, josta löytyy nykyään entiseen verrattuna ihan huikea määrä dinosauruksia ja muuta mielenkiintoista.

Toinen uusi osasto on huomattavan laajennuksen kokenut Egypti-setti, joka kierrettiin kanssa suuren mielenkiinnon vallassa. Mun mielestä Egyptin historia on ihan tosi kiinnostava ja se onkin mun unelmien matkakohteiden listalla aika korkealla. Tahtoo nähdä pyramidit!!

Dinojen ja muumioiden lisäksi piipahdettiin myös planetaariossa, kun meillä oli sinne kaksi ilmaislippua. Ja kun muuten pysyteltiin museon jäsenille ilmaisen yleisnäyttelyn puolella, ei mukava iltapäivä kustantanut meille penniäkään. Pitäis käydä useamminkin, Houstonin Luonnontieteellinen museo on meinaan aika siisti paikka.

Owls!

Siinä missä Texansit jatkavat tappiokulkuaan (viime torstaina tuli taas pataan), on Rice Owlsien kausi ollut aivan loistava! Pojat ovat pelanneet niin hyvin, että viime lauantaina kamppailivat oman konferenssinsa mestaruudesta, ja vieläpä kotikentällä. Pakkohan peliin oli lähteä, etenkin kun liput irtosi kolmella kympillä kappale. Sillä rahalla ei pääse Texansien peliin edes sisään, kun taas C-USAn konferenssifinaalin sai katsella 50-jaardin viivalta (muutama rivi ylempää kuin viimeksi, ettei tarvinnut kurotella pelaajien päiden yli...).

Viikonloppuna oli melkoisen viileät kelit, ainakin Houstonin mittakaavassa, ja kerrospukeutumisesta huolimatta pariasteisessa ulkoilmassa katsotun pelin jälkeen varpaat oli varsin tunnottomat. Vaan oli se sen arvoista, kun Owlsit pelasivat vierasjoukkueen nurin selkein numeroin 41-24. Vastustajilla ei ollut saumaakaan, kun Rice oli päättänyt että tänä vuonna konferenssimestaruus on meidän!

Voiton seurauksena Owlsit kutsuttiin uudenvuodenaattona pelattavaan Liberty Bowliin. Vähän aikaa asiasta riemuittuamme ruvettiin Villen kanssa pohtimaan asiaa ja todettiin ettei olla reissattu mihinkään hyvään toviin. Ja kun talvilomakin on sopivasti tulossa, niin päätettiin sitten että mitäs jos mentäis katsomaan se matsi. Joten me mennään uudeksi vuodeksi Memphisiin!! Ja sen verran etukäteen että ehditään vähän muutenkin tutustumaan uuteen kaupunkiin ja osavaltioon, suunnitelmissa ainakin Graceland. Vähänkö odotan innolla, tulee varmaan kiva miniloma. Pitäkää Ricelle peukkuja!

Lapanen

Saatiin tänään Petulta postissa myöhäinen synttäripaketti. Se piti sisällään kaikkea pientä kivaa, kuten mm. meidän toivomaa Domino-suklaata (nähtävästi julkinen toive oli tosi kannattava, ollaan nimittäin saatu kyseistä herkkua aika moneltakin taholta, yhteinen kiitos kaikille!).

Paketin suuri voittaja oli silti yhteislahjaksi saatu lapanen. Eikä ole ihan mikä tahansa lapanen, vaan (Google tiesi kertoa) parilapanen. Tunnetaan ilmeisesti myös nimellä "käsi kädessä" -lapanen. Siinä on siis kaksi vartta ja yksi yhteinen kämmenosa, ja se on ihanan pehmoista alpakan villaa ja varmasti ihan todella lämmin. Täällä ei kyllä koskaan ole niin kylmä että noin järeää lämmikettä oikeasti tarvittais, mutta koska olen nauranut sille nyt noin kaksi tuntia, sitä on aivan pakko käyttää jossain vaiheessa julkisesti. Houstonin kylähullun maine, täältä me tulemme!

Yksitoista

Taitaa olla aika palata takaisin arkeen Kiitospäivän kunniaksi vietetyn neli- ja puolipäiväisen viikonloppuvapaan jälkeen (puolikas tulee siitä että päästiin keskiviikkona aikaisin töistä). Itsehän vietin suurimman osan ajasta infernaalisen taudin kourissa kotona, en torstaisen lounaan ja maanantaiaamun töihin lähdön välillä mm. poistunut meidän asunnosta kertaakaan. En edes sunnuntain futismatsiin, mutta ihan näppärästi sen jokaviikkoisen turpiinoton näki telkkaristakin...

Mutta asiaan. Kaliforniassa majaileva ice princess haastoi meidät paljastelemaan totuuksia ja vastailemaan kysymyksiin. Tässäpä ensin haasteen säännöt.

• Kerro 11 faktaa itsestäsi.
• Vastaa haastajan esittämiin yhteentoista kysymykseen.
• Kirjoita omat 11 kysymystä tuleville osallistujille.
• Haasta 11 muuta bloggaajaa.
• Kiitä itseäsi haastanutta henkilöä, ja kerro itse haastamillesi henkilöille asiasta. Samaa ei saa haastaa heti takaisin!

Faktoja (Näiden keksiminen aiheutti huomattavaa päänvaivaa, ja osa on ehkä tullut mainittua aiemminkin. Kirjoitusasu on hivenen luonnoton kolmas persoona, kun pohdittiin näitä juttuja yhteistyössä.)

1. Me katsottiin kerran Fast & Furious -elokuvasarjan viisi ensimmäistä elokuvaa yhden päivän aikana (valmistautumista sarjan kutososaa varten).
2. Asiaan liittyen, niin huonoa jatko-osaa ei ole tehtykään, etteikö meillä olisi suuri tarve se katsoa tai lukea. Kun sarjan kerran aloittaa, on se lähes pakko hoitaa loppuun asti. (Selvennettäköön että ykköskohdassa mainitussa leffasarjassa surkimusosia ovat kaksi ja kolme, nelosesta eteenpäin paranee taas!)
3. Ville on harrastanut pienenä balettia!
4. Andy kärsii joko tilanhahmotuksellisista ongelmista, tai sit on vaan yksinkertaisesti ja rehellisesti suhteellisen kömpelö. Ilmenee usein kävelynä ovenkarmeja päin.
5. Andyn mielestä kulmapalat on suklaalevyn ylivoimaisesti paras osa. Ville on reilu eikä koskaan syö kulmapaloja, koska ei huomaa niissä yhtään mitään eroa muihin paloihin verrattuna.
6. Kerran Japanissa Andy yritti tilata baarissa punaviiniä, mutta sellaista ei löytynyt lainkaan valikoimasta. Yksi kanta-asiakkaista haki kotoaan oman pullonsa, josta meille sitten tarjoiltiin juomaa.
7. Jos lapsi pitäisi nimetä sen mukaan mitä nimipäivää syntymäpäivänä vietetään, Andyn nimi olisi Panu ja Ville olis Artturi.
8. Ville ei ole miesmuistiin ostanut uutta puhelinta, vaan kaivatessaan uutta luuria kannustaa Andya ostoksille. Ville perii sitten Andyn edellisen puhelimen, jotta on omasta takaa tukihenkilö opettamassa sen käyttöä. Villen mielestä puhelin on pelottava jos siinä on merkittävästi enemmän nappuloita kuin numerot, plus ne mistä löytyy vihreä ja punainen luuri.
9. Omalla autolla tehdyt road tripit on meidän mielestä ihan paras tapa matkustaa, etenkin täällä Yhdysvalloissa. Muuten näkee vaan alku- ja päätepisteen, road tripillä kokee myös kaiken siitä väliltä!
10. Me ollaan tultu siihen tulokseen, että me ollaan ainoat ihmiset Houstonissa jotka osaa ajaa autoa. Kaikki muut on tunareita ja tientukkoja.
11. Civ kolmosessa kannattaa aina olla Japani.

Sitten ne vastaukset:

1. Vietittekö Kiitospäivää? Miten?
   Pienimuotoisesti vietettiin. Käytiin Kiitospäivän lounaalla yhdessä Rice Villagessa sijaitsevassa ravintolassa. Oltiin samassa paikassa myös kolme vuotta sitten. Ensin syötiin ihan tosi paljon ja sitten katsottiin sohvalla jalkapalloa, taisi siis mennä ihan amerikkalaiseen malliin. 
2. Milloin laitatte joulukuusen?
   Tänään, sekä valot parvekkeelle!! Suomessa kuusi kuuluis laittaa vasta jouluaattoaamuna, mutta omaksuttiin viime jouluna enempi paikallinen tapa, kun vietettiin ekan kerran joulua ihan kahdestaan Houstonissa. Meidän piti laittaa kuusi jo viikonloppuna, mutta Andyn infernaalinen tauti ja sen seurannaisvaikutukset sotki suunnitelman. 
3. Aito vai feikki?
   Feikki. Suomessa ehdottomasti aito, mutta täällä me ostettiin viime vuonna tuollainen hellyttävä pieni pöytämalli. 
4. Suosikki jouluruoka?
   Andy: Kinkku hyvän sinapin kanssa. (Bonusfakta: En syönyt yli kahteenkymmeneen vuoteen sinappia, kun lapsena sokkomaistiaisia leikkiessä sain kerran suun täyteen väkevää sinappia ja tuli trauma. Sittemmin olen oppinut arvostamaan tuotetta hieman maltillisempina annoksina.)
   Ville: Kinkku ja itsetehty mustaherukkahyytelö.
5. Mikä on huonoin vanhemmilta saamasi joululahja?
   PAHA! Ville tarjoaa yhteisvastauksena Ollin ja Riitan lahjoittaman kiinalaisen hiidenkiven. Kyseinen lasipaasi pitää sisällään terra cotta -sotilaita esittävän koristekaiverruksen, joka on oikeasti varsin hieno. Mutta se painaa noin tonnin, jonka lisäksi me ei ikinä keksitty miten se kuuluisi asetella esille. Lasimöhkön mukana tuli lyhyehkö metallitappi, jolla se meidän järjen mukaan olisi kuulunut jotenkin tukea pystyyn, mutta kun siinä lasissa ei ole mitään koloa tai muutakaan paikkaa sille tapille. Ei tajuttu. Se on edelleen Suomessa, koska sen tänne siirtäminen olisi vaatinut yhden ihmisen matkatavarapainokiintiön kokonaan itselleen. Terkkuja Ollille ja Riitalle! :)
6. Uhmasitko ihmismassoja Kiitospäivän jälkeisenä Black Friday -shoppailupäivänä?
   Mikään mahti maailmassa ei saisi meitä enää nykyään ulkoilmoihin kyseisenä päivänä! Maksetaan vaikka vähän ekstraa siitä ettei tarvii tunkea niihin ryysiksiin.
7. Miten ja kenen kanssa vietätte joulua?
   Kahdestaan kotona. Mitä luultavimmin käydään syömässä jossain vähän paremmassa ravintolassa viime vuoden tapaan. Jos ollaan oltu kilttejä ja saadaan lahjoja, niin ne avataan suomalaisittain aattoiltana.
8. Kuinka monta tonttua pukilla on?
   Andy: 274.
   Ville: Niitä on paljon. Satoja.
9. Suosikki joulutuoksu?
   Andy: Joulukuusi! Höh, aloin just nyt harkitseen pöytäkuusen päivittämistä aitoon kuusipuuhun.
   Ville: Uunituoreet piparkakut.
10. Suosikki joulumuisto?
    Ville: Kun sain pienenä lahjaksi lego-avaruusaluksen ja käytin suurimman osan jouluaatosta sen rakentamiseen.
    Andy: Yhtenä vuonna käytiin aattoiltana kävelyllä katselemassa naapuruston jouluvaloja. Oli ihan tosi hyvä potkukelkkakeli, joten napattiin pari kelkkaa mukaan, ja isä hurjasteli ihan älyttömät vauhdit minun ja siskon kiljuessa vuorotellen kyydissä. Oltiin muuten aika paljon vanhempia kuin mitä tarinasta todennäköisesti ensilukemalta olettaisi...
11. Mitä toivot saavuttavasti ensi vuonna?
    Jotain selvyyttä siihen että missä asutaan esimerkiksi ensi vuoden lopussa... Joo. Se olis kiva.

Ja vielä meidän kysymykset (oli noiden faktojen ja vastausten jälkeen takki vähän tyhjä, niin nää on nyt vähän epämääräisiä):

1. Jos lapsi pitäisi nimetä sen mukaan mitä nimipäivää syntymäpäivänä vietetään, mikä sinun nimesi olisi?
2. Kuka on suosikkisi The Big Bang Theoryn nörttipojista?
3. Kaupunki- vai rantaloma?
4. Mikä on suosikkilautapelisi?
5. Kumpien haluaisit ennemmin olevan todellisia, yksisarvisten vai lohikäärmeiden?
6. Minkä kirjan luit viimeksi? Mitä pidit siitä?
7. Mikä on suosikkiurheilulajisi harrastaa itse, tai katsoa televisiosta?
8. Kuvaile vähintään viisi jääkaapinovestasi löytyvää magneettia/kuvaa/juttua? Jos jääkaapinovesi on tyhjä, eikö se sinusta näytä tylsältä?
9. Salmiakki vai suklaa?
10. Missä asiassa olet ihan tosi hyvä?
11. Kostokysymys: Mikä on huonoin vanhemmilta koskaan saamasi joululahja?

Haastamme meidän sivupalkissa näkyvät blogilliset lukijat: Sasu, Nordic Abroad; BeeDee, Blodinsinööri; Stazzy; Lilli, Inne eller ute; HymyNakki, Hymyilevä nakki, ei niinkään naurava. Boonuksena haasteen saa valokuvausidolini Tatu Japanissa, sekä kaikki jotka haluavat palavasti vastata juuri meidän keksimiin kysymyksiin! Tarvittais viisi vapaaehtoista jotta päästään yhdentoista tavoitteeseen, huikkailkaa kommenttiosiossa jos tartutte täkyyn.

Kultturellia

Synttärihumun yhteydessä meillä oli parikin kulttuurielämystä ihan lyhyen ajan sisään. Ensin käytiin mun synttäreitä edeltävänä viikonloppuna katsomassa Houston Grand Operan versio Aidasta, joka oli ihan mielettömän hyvä. Olen tainnut useampaan kertaankin mainita pitäväni kovasti sekä Houstonin oopperan että baletin tuotannoista, eikä tulkinta Aidasta muuttanut käsitystä, pikemminkin päinvastoin.

Synttärien jälkeisenä keskiviikkona nähtiin Broadway Across American versio Chicago-musikaalista, johon hankittiin liput synttärilahjana Marketalta. Kiitos vielä kerran, oli ihan tosi hyvä esitys, jota ei ilman avokätistä lippulahjatarjousta oltaisi todennäköisesti lähdetty katsomaan. Itse olin nähnyt Chicagosta tehdyn elokuvaversion joskus vuosia sitten, mutta Villelle tarina oli ihan uusi. Tykättiin molemmat kovasti, ja mulla ainakin soi musikaalin biisit päässä vielä monta päivää esityksen jälkeenkin.

Kuva lainattu täältä.

0.7

Ihan älytön viikko takana! Meillä töissä vietettiin taas vuotuista International Education Weekia, mikä tarkoitti etenkin itselleni pitkiä ja rankkoja työpäiviä. Kolme päivää viidestä meni reilusti ylitöiksi ja lauantaina oli tarkoitus järjestää taas jalkapalloturnaus, mutta huonon ja sateisen sään vuoksi kentät laitettiin kiinni, eikä me saatukaan pelata. Tosi harmi, koska tulee olemaan suuri työ yrittää löytää turnaukselle uusi aika ja saada kaikki järjestykseen, mutta toisaalta keskityin pitkän viikon jälkeen siihen kuuluisaan hopeareunukseen. Sen sijaan, että olisin joutunut kuudentena aamuna peräkkäin raahautumaan kampukselle kahdeksalta, sain nukkua ihan just niin pitkään kuin huvitti. Ja ottaa vielä myöhemmin puolentoista tunnin päikkärit sohvalla. Miten niin tais vähän väsyttää...

Ja sitten hopeareunuksista ihan toisaalle... Viimeksi avautuessani Texansien surkeasta kauden alusta, menin kommenteissa sanomaan ettei ne kai paljon huonomminkaan voi pelata. Sittemmin pojat ovat mm. vaihtaneet quarterbackia, pitäneet väliviikon, ja pelanneet viisi peliä. Näistä viidestä pelistä Texansit ovat onnistuneet voittamaan aivan tasan nolla. Tämä on ylivoimaisesti pisin tappioputki koko joukkueen historiassa, ja just nyt kaikki lähinnä vaan odottaa että tämä hirvittävä kausi olisi ohi.

Otsikon 0.7 oli tilastonikkarien viime viikolla ilmoittama todennäköisyys prosentteina sille, että Texansit yltää tällä kaudella playoffeihin. Kun tänään onnistuimme häviämään koko liigan huonoimmalle joukkueelle (mikä muuten taitaa tehdä meistä ihan virallisestikin sen liigan huonoimman joukkueen), tuo prosenttiluku meni vielä melkoisesti alaspäin, ja on tällä hetkellä nolla-piste-nolla-nolla-yksi. Että ensi kautta odotellessa.

Renessanssifestivaalit

Käytiin tuossa muutama viikko sitten Texasin Renessanssifestivaaleilla! Meidän on ollut tarkoitus piipahtaa kyseisessä tapahtumassa jo monen vuoden ajan, mutta ei jostain syystä olla koskaan saatu aikaiseksi. Nyt kuitenkin tarjoutui tilaisuus hankkia edullisemmat liput Ricen kautta, joten tuumasta toimeen ja liput hankintaan, niin sitten on pakko mennä kun lippurahat on jo tuhlattu.

Ja ihan tosi kiva että mentiin. Tapahtuma oli hieman kuin Turun Keskiaikamarkkinat potenssiin viiskymmentä! Myyntikojuja ja erilaisia esityksiä oli noin miljoona, ja festivaalialuekin oli ihan valtaisa. Niin suuri, että jossain vaiheessa vaihtoehtojen runsaus osoittautui liian suureksi, ja oli pakko hyväksyä ettei yhden päivän aikana mitenkään kykene näkemään kaikkea.

Yleisen kiertelyn lisäksi valittiin kaksi tiettyyn aikaan tapahtuvaa ohjelmanumeroa, joista ensimmäinen on työkaverinkin suosittelemat turnajaiset. Mukana mittelössä olivat Saksaa, Ranskaa, Englantia ja Espanjaa edustavat ritarit, ja me osuimme ihan vahingossa siihen katsomonosaan, jossa kannustettiin ihan ylivertaisen parasta, punamustissa kilpailevaa Espanjan ritaria.

Ensin tavoitteena oli poimia peitsellä renkaita, jonka jälkeen ritarit ottivat toisistaan mittaa siinä perinteisessä turnajaiskisassa, jossa ratsastetaan kilpakumppania kohti ja yritetään suistaa hänet satulasta peitsellä tökkäämällä. Tokihan koko homma oli ihan käsikirjoitettua ja varmasti hyvin etukäteen harjoiteltua viihdettä, mutta silti aidosti vauhdikasta ja ihan tosissaan juuri viihdyttävää.

Toinen valittu ohjelmanumero oli petolinnuista kertova ja niiden saalistusta demonstroiva haukkametsästäjän esitys. Lintuja esityksessä oli erilaisten haukkojen lisäksi paljon, mukaan lukien jopa korppikotka sekä muutamakin pöllö. Lentotaitojaan esitellen yleisön päiden yli viilettävät linnut olivat upeita, ja opitut asiat aidosti mielenkiintoisia. Tätä suosittelin puolestani turnajaisia kehuneelle työkaverille takaisin.

Myyntikojujakin kierreltiin varsin ahkerasti, mutta ostosten määrä jäi ihan tosi maltilliseksi. Yhden apteekkarin kojussa hyödynnettiin tarjous ja poimittiin mukaan jopa kolme kylpysuolapurkkia, syreenin, lootuksen ja pohjoisen metsän tuoksuissa.

Ostettiin me rehellisyyden nimissä yksi toinenkin tuliainen, mutta se on niin mahtava ja upea juttu, että se ansaitsee ihan oman esittelynsä! Palataan siis asiaan.

Synttärihumua

Lokakuun viimeisenä juhlitaan meidän taloudessa perinteisesti Halloweenin lisäksi myös Villen synttäreitä. Tänä vuonna juhlapäivän kunniaksi otin töistä iltapäivän vapaaksi, hyvityksenä aiemmin tehdyistä viikonloppu- ja iltatunneista, ja suuntasimme Avalon Dineriin lounaalle. Kyseinen paikka on meidän ihan suosikkeja spesiaaliaamiaiskohteita, mutta mitään muita aterioita ei olla siellä nautittu. Ja vaikka lounas olikin erinomainen, ei se ollut yhtä huikean ylivoimainen muihin paikkoihin verrattuna kuin mitä Avalonin aamiainen on.

Lounaalta suunnattiin elokuviin katsomaan Villen valintana Gravity, jonka itsekin toki halusin kovasti nähdä, vaikka olinkin jo etukäteen huolissani siitä kuinka hyvin kestän mahdolliset asiavirheet. Yleensä olen huomattavan hyvä antamaan anteeksi kaikenlaisia epäloogisuuksia ja virheitä, koska ymmärrän niiden olevan satunnaisesti tarpeen juonen etenemistä ajatellen, mutta tässä kyseisessä leffassa aihe osui vähän turhan lähelle. Ja noh, ne epäloogisuudet ja ylilyönnit olivat myös sen verran huomattavia, ettei niiden anteeksiantaminen nyt vaan ihan kokonaan onnistunut.

Minun synttäriä juhlittiin myös puolikkaalla työpäivällä, sillä mun pomo ilmoitti ettei töihin ole asiaa kuin vasta lounaan jälkeen. Tällä kertaa vapaa oli nimenomaan synttärilahja, eikä näitä tunteja kuulemma sovi tehdä takaisin. Ja pääsinpä minäkin erityisherkkulounaalle, kun työkaveri halusi miehensä kanssa tarjota meille lounasta mun Rice Villagessa sijaitsevassa suosikki-intialaisessa.

Ihan älyttömän kivat synttärit oli siis meillä molemmilla. Mun mielestä on tavallaan aika hauskaa että ne on meillä näin lähekkäin, sitä voi viettää sen noin puolitoistaviikkoa ihan juhlahumussa. Sit tosin toki menee aina vuosi ennen seuraavaa kertaa, mutta mahtuuhan tuohon väliin kaikkea muuta hauskaa hääpäivästä yleisiin juhlapyhiin, että pärjää. Seuraavaa juhlanaihetta siis odotellessa.

Gravity-leffajuliste lainattu täältä.

Lisää ikivanhoja kuvia

Anoppien vierailusta puheen ollen tuli mieleeni toisetkin jakamatta jääneet kuvat. Vietimme nimittäin yhden mukavan päivän kierrellen Houstonin Luonnontieteellistä museota. Olen ennenkin sanonut pitäväni kovasti kyseisen museon tavasta rakentaa erikoisnäyttelyt, eikä vierailun aikana kierretty Titanic-näyttely ollut millään lailla poikkeus. Hylystä nostetut esineet olivat aika huikeita, ja matkustajakohtalot tekivät suuren vaikutuksen.

Erikoisnäyttelyissä ei kuitenkaan käytännössä koskaan saa ottaa valokuvia, joten Titanic-aiheisia räpsyjä ei ole jaettavana. Sen sijaan museosta löytyi myös pienempi versio monta vuotta sitten nähdystä Terra Cotta -näyttelystä, jossa kuvaaminen yllättäen olikin sallittua. Olkaa siis hyvä, pieni näyte historiallisesta kiinalaistaiteesta.

San Antoniosta kotoisin oleva lisko

Haluan esitellä toisenkin jutun, jonka vain ihan tosi tarkkasilmäisimmät kotiesittelystä huomasivat. Nimittäin meidän liskon!!

Lisko ostettiin alun perin parvekkeelle sijoitusta silmälläpitäen, mutta koska parvekkeella ei hankinta-aikaan vielä ollut huonekaluja, majoittui lisko tilapäisesti takan eteen. Ja siihen se näytti sopivan, tai oikeastaan kuuluvan, niin hyvin, että siihen se myös jäi.

Lisko on kotoisin San Antoniosta, josta on julkaisemattomia kuvia jopa kahdelta reissulta, eli nyt lienee varsin sopiva hetki heittää ne ilmoille. Ensimmäinen reissuista tehtiin jo reilusti yli vuosi sitten, kun anopit olivat kylässä ja päätettiin viedä heidät ihan uusille seuduille.

Vaikka matkasta onkin hurjasti aikaa, muistelisin molempien pitäneen San Antoniosta kovasti. Eikä ihme, kaupunkihan on ihan tosi kaunis ja tunnelmallinen. Suurimman vaikutuksen taisi tehdä San Antonion erikoisuus, Riverwalk, joka on minunkin mielestäni kyllä varsin upea paikka.

Toinen visiitti tehtiin alkuvuodesta, Ystävänpäivän aikaan. Minä olen useamman kerran kuokkinut Ville konferenssireissuilla tutustumassa uusiin paikkoihin, mutta tällä kertaa homma meni toisinpäin, kun minä osallistuin San Antoniossa järjestettävään konferenssiin, ja Ville tuli mukaan.

Me oltiin San Antoniossa vierailtu ennestään useampaan kertaan, mutta vielä löytyi sentään ainakin yksi ihan tuliterä kohde, johon ei oltu edellisillä reissuilla ehditty. Siispä vietimme muutaman tunnin tutustumalla San Antonion kasvitieteelliseen puutarhaan. Mielettömän kaunis ja mielenkiintoinen paikka, jossa helposti vierähti useampikin tunti kauniina päivänä.

Loppukevennyksenä vielä kuva eräästä toisesta liskoteemaisesta ostoksesta, vaikken kuollaksenikaan muista ostinko ensin tämän vai takan edustalla kotia vartioivan yksilön. Ja kyllä, koru on ollut käytössä useita kertoja piristämässä muuten suhteellisen asiallisia työvaatteita.

Ps. Ihan tosi huippua Isänpäivää meidän molempien

ihan tosi huipuille isille!!