tiistai 30. huhtikuuta 2013

Välikevennys

Kävelin viime viikolla työkaverin kanssa lounaalta takaisin toimistolle, kun nähtiin jotain suhteellisen hulvatonta.
Ricen kampus on täynnä oravia, joista yksi oli selvästi osunut kultasuoneen, ja painoi menemään rinkeli suussaan. Hieman haastavaa oli eteneminen, kun etujalat ei meinannut aina yltää maahan. Lopullisesti pokka petti siinä vaiheessa kun kurre hilasi suunnilleen itsensä kokoista rinkeliä puuhun, ja kallisarvoinen aarre meinasi pariinkin otteeseen osoittautua liian painavaksi. Lopulta sitkeys kuitenkin palkittiin, ja luulenpa että tyypistä tuli välittömästi legenda muun oravaväestön keskuudessa.
Ei muuten ollut eka kerta kun oon törmännyt kampuksella oravaan joka nauttii hieman erikoisemmista herkuista. En muista onko ollut puhetta, mutta noin vuosi sitten bongattiin yhden toisen työkaverin kanssa banaaninkuorta tyytyväisenä natustava yksilö.
On hyvin - ja eksoottisesti - ruokittuja nämä Ricen oravat.

2 kommenttia:

Rauni kirjoitti...

Oravat ovat hyvin kekseliäitä ja notkeita.
Meidän kurre roikkuu takajaloilaan lintu(/orava)ruokinta-talon katolta ja ottaa etujaloillaan siemeniä, jotka sitten tyytyväisenä katolla nakertaa ja eikun uudelleen "jumppaamaan".
Toinen roikkuu männyn rungolla ylösalaisin ja ottaa mökin seinästä kiinni ja hilaa sen riittävän lähelle, ottaa siemeniä ja syö rungolla ylösalaisin roikkuen. Niitä on hauska seurata ja näin eläkeläisellä on siihen aikaaakin.
Hauskaa Vappua kaikille!

Andy kirjoitti...

Mää vähän veikkaan että paikalliset kampus-oravat joutuu näkemään keskimäärin huomattavasti vähemmän vaivaa ruokansa eteen, sen verran ovat ravitun näköisiä ja oloisia. :)