Houston hyppäsi sen syksyn ohi melkoisen nopeasti ja tuli talvi. Ja nahkatakkikelit!! Tai en mä tiiä voiko nahkatakkikelejä oikeasti kutsua talveksi, mutta harvemmin täällä mitään järeämpää tarviikaan. Vaan sekin kyllä riippuu siitä keneltä kysytään. Suurin osa porukasta vetää toppatakkia niskaan siinä vaiheessa kun mä harkitsen että vieläkö pärjäis neuletakilla lyhythihaisen paidan päällä.
Mutta nyt on oikeasti ollut jo varsin kylmää, parina yönä laskenut ihan nolliin ja päivälämmötkin ollut korkeimmillaan kymmenessä asteessa. Minä juoksen ympäriinsä hehkuttamassa kaikille jotka kuuntelee miten innoissani asiasta olen, muttei kukaan oikein ymmärrä. Niiden mielestä mä olen outo (mikä muu on uutta?) ja täällä on selvästi aivan liian kylmä. En minäkään mitään Suomen kahdenkymmenen asteen pakkasia ikävöi, mutta tämä on kyllä just hyvä näin marraskuussa.
Eikä tätä sitä paitsi jatku kovin kauaa kerrallaan. Loppuviikosta pitäisi olla taas yli kahdenkymmenen asteen päiviä. Buu, ei olis mun mielestä niin väliksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tänne tuli eilisen päivän yön aikana toistakymmentä senttiä lunta. Noustiin Maurin kanssa aamutuimaan ( klo 04,30) lumitöihin.
Pakkasta ei ole kuin pari -kolme astetta.
Saapa nähdä joko tämän lumen pysyminen maassa olisi pidempiaikaista.
Vana sanonta kyllä kuluu; ei Marraskuun lumi maassa pysy.
Tänne on luvattu illaksi hurjaa ukkosmyrskyä, mutta vielä ei oo kyllä näkynyt sellaista. Tosi harmaata ja synkkää tuolla kyllä on, niin ehkä me se myrskykin vielä saadaan.
Lähetä kommentti