Oopperaa ja Super Bowlia

Eilen käytiin taas vaihteeksi oopperassa, katsomassa itse asiassa sellainen esitys, joka me ollaan HGO:ssa jo kertaalleen nähtykin. Madame Butterfly nimittäin palasi ohjelmistoon, kun sitä viimeksi esitettiin vuonna 2010. Muistan pitäneeni siitä paljon jo silloin reilu neljä vuotta sitten, ja pidin siitä oikein kovasti myös eilen. Madame Butterfly on minusta parhaimmillaan väliajan jälkeisissä osissa. Ymmärrän että ensimmäinenkin osa on tärkeä, koska siinä alustetaan se tarina, mutta kaikki todella voimakas musiikki ja draama koetaan kyllä vasta väliajan jälkeen. Onneksi loppupään loistokkuus korvaa paremmin kuin hyvin alusta ehkä puuttuvaa huikeutta.

Tänään onkin sitten vuorossa kaikkien jalkapallofanien suosikkipäivä, eli Super Bowl -sunnuntai. Me Villen kanssa hurraamme Seattle Seahawkseille, jotka puolustavat viimevuotista mestaruuttaan. Seattle on muutenkin noussut mun kakkosjoukkueen asemaan, mutta ihan eniten olen iloinen siitä, että yksi minun kansainvälisistä opiskelijoista pelaa edelleen Seahawksien riveissä. On aivan uskomatonta että Luke Willson pelaa toisessa Super Bowlissaan yhtä monen NFL-kautensa aikana. Aatelkaa nyt, Luke ei edes tiedä miltä playoffeista putoaminen liigassa tuntuu, koska niin ei ole hänen ammattilaispeliuransa aikana vielä käynyt! (Seahawkseja vastaan asettuu New England Patriots, joita vastaan on hyvin helppo olla. Ne on minun ylivoimaisesti inhokkijoukkueeni yhdessä Dallas Cowboysien kanssa.) GO HAWKS!!


EDIT: Typerä New England voitti. Pahoittelut, oon huono häviäjä, en pysty perinteiseen onnitteluviestiin.