Washington, osa 2

Sunnuntai
Sunnuntaina jatkettiin meidän museokierroksia ja otettiin suunnaksi Smithsonianin Luonnonhistoriallinen museo. Meidän hotellin respa oli kommentoinut miten se on lapsille tosi kiva paikka, kun siellä on dinosauruksia, ja me Iitun kanssa oltiin heti tietysti heti ihan loukkaantuneita, että kyllä aikuisetkin voi tykätä dinosauruksista!

Koska oli sunnuntai, oli myös Texansien pelipäivä. Onneksi Iitu oli myötämielinen pelin katsomiseen, ja onnistuin löytämään netistä tietoa paikallisten Texans-fanien (kuka tiesi että DC:ssä on Texans-faneja?!) suosimasta sporttipubista. Sinne siis! Tuhottiin pelin katsomisen lomassa useampi lautasellinen ihan tosi hyviä wingsejä, ja muitakin herkkuja.

Hyvän pubisafkan ja parin siiderin voimin päätimme jaksaa kiertää vielä yhden museon, ja mentiin tutustumaan Smithsonianin Museum of American Historyyn. Kyseisessä museossa on paljon mielenkiintoisia populaarikulttuurin helmiä, kuten nyt vaikkapa Ihmemaa Ozin punaiset kengät, mutta meidän ylivoimaiseksi suosikiksi nousi C-3PO!

Museon jälkeen huomattiin että ulkona oli jo tulossa pimeä, ja kun oltiin sopivasti ihan vieressä päätettiin vähän ihastella hienosti valaistuja monumenttejä. Ihan samaa kierrosta ei jaksettu lähteä tekemään kuin joulupäivänä, mutta Washington Monument ja Lincoln Memorial me tutkittiin.

Maanantai
Maanantaina päätettiin lähteä katselemaan Capitolia vähän lähempää. Valitettavasti rakennuksen kupolia rempataan parhaillaan, joten sitä ympäröi tuollainen vähemmän esteettinen kanahäkki. Onhan se siltikin varsin komea rakennus, mutta kyllä se viimeksi näytti huomattavasti paremmalta.

Toisin kuin Valkoiseen Taloon, Capitoliin pääsee sisälle huomattavasti helpommin. Me tosin oltiin ihan varmoja että päästään vaan johonkin aulan vierailukeskukseen ja ehkä lahjatavaramyymälään, kun ei oltu tajuttu varata lippuja kierrokselle etukäteen, mutta toisin kävi. Aulassa meidät nimittäin ohjattiin jonoon, josta sai lippuja samalle päivälle, ja kävipä vielä niin hyvä tuuri, että seuraava kierros oli ihan just alkamassa, eli ei tarvinnut edes odottaa. Ja tämäkin hupi oli ihan ilmaista.

Apollo 13:n Jack Swigert oli kongressiedustaja astronauttiuransa jälkeen.

Valitettavasti kupolin remppa näkyi sisälläkin, mutta kyllähän tuo nyt oli ihan todella hieno paikka. Ja kierros oli muutenkin todella mielenkiintoinen ja meidän opas oli hurjan hyvä. Vaikka vähän vahingossa päädyttiinkin paikalle, olen todella iloinen että tuli mentyä.

Capitolin jälkeen oli vuorossa mun koko reissun ehdoton kohokohta, lähdettiin nimittäin seikkailemaan Udvar-Hazy Centeriin, joka on osa Smithsonianin Air & Space -museota. Seikkailu se oli siksi, että Udvar-Hazy sijaitsee Virginiassa, noin puolentoista tunnin matkan päässä DC:n keskustasta. Olimme kuitenkin Iitun kanssa päättäneet, että matka on sen arvoinen, joten sit vaan ensin metroon ja sen jälkeen vielä bussiin, ja noin puolitoista tuntia myöhemmin oltiin perillä.

Udvar-Hazyssa on oikeastaan kaikki se, mikä ei mahdu DC:n National Mallilla sijaitsevaan varsinaiseen Air & Space -museoon. Sieltä löytyy siis mm. lentokoneita vähän joka lähtöön, kiinnostavimpana ehkä Enola Gay, joka pudotti Hiroshiman ydinpommin. Mutta vaikka olihan noita koneitakin ihan hauska katsella, ei me paikalle niiden vuoksi matkustettu.

Space Shuttle Discovery asuu nykyisin Udvar-Hazyssa!! Jumaliste että oli muuten melkoisen hienoa päästä katsomaan sukkulaa livenä, ja vielä ihan todella läheltä. Houstonin Space Centeristähän löytyy nykyisin Kennedyssä aikanaan ollut mallikappale, mutta ei se ole sama asia kuin ihan aito ja oikea sukkula. Olen aikaisemmin nähnyt Endeavourin Kennedyssä laukaisualustalla, mikä sekin oli huikea kokemus, mutta se oli huomattavasti kauempaa, eikä se itse sukkula siltä kaiken keskeltä kauheasti erottunut. Discoverya sai sen sijaan pällistellä oikein antaumuksella joka kulmasta, ja voitte uskoa että käytin tilaisuuden todellakin hyväkseni.

Ihan ensteks paras päivä! ♥ ♥ ♥

Tiistai
Reissun viimeisenä päivänä päätettiin mennä tutustumaan vielä yhteen Smithsonianin yksikköön, eli Hirshhornin nykytaiteen museoon. Kiva paikka, vaikka aina välillä nykytaide saikin meidät tuntemaan olomme vähän hölmöiksi, kun me ei ihan aina tajuttu. Mutta siellä sai parissa jutussa osallistua itse interaktiivisesti taiteen tekemiseen, ja se oli ainakin kovasti hauskaa.

Vielä oli aikaa yhteen kohteeseen, joten päädyimme puolivahingossa Madame Tussauds -vahakabinettiin. Oltiin kaikki aikaisemmin juteltu, ettei oikein tajuta kyseisen paikan viehätystä, koska mitä niin erikoista vahanukeissa nyt voi olla. Mutta koska meistä kukaan ei ollut siis koskaan yhdessäkään Madame Tussaudsissa käynyt ja se oli sopivasti lähellä, päätettiin käydä katsomassa kun ei muutakaan keksitty.

Ja no olihan se nyt aika hieno ja hyvin tehty. Koska oltiin Washington DC:ssä, alkoi näyttely kaikilla Yhdysvaltain presidenteillä, joista sitten siirryttiin muihin historiallisiin hahmoihin ja julkisuuden henkilöihin. Mun suosikit oli luonnollisesti Neil Armstrong ja Buzz Aldrin, kun taas Iitu pussaili antaumuksella Justin Bieberiä. ;)

Sit olikin aika aloittaa kotimatka. Mentiin yhteiskyydillä lentokentälle, jossa haikeiden heippojen jälkeen jatkettiin matkaa eri terminaaleihin. Meillä oli ihan älyttömän kiva loma, ja Iitu oli aivan erinomaista matkaseuraa. Sitä mä en kyllä tiedä miten siitä on tullut niin aikuinen ja kaikkea, kun muistan vielä ihan elävästi kanniskelleeni sitä ympäriinsä kun se oli ihan pikkuinen rääpäle vielä. Kiitos siis ihan huipusta reissusta muru!!