Kirjastokortti

Tämän viikon uusiin kokemuksiin kuului se, että haettiin meille molemmille kirjastokortit Houstonin kirjastoihin! On oikeastaan aika uskomatonta, ettei meillä sellaisia vielä seitsemän vuoden jälkeen ollut. Etenkin minä olin asiaa ajatellut aina satunnaisesti, mutta tätä ennen ei vaan ollut tullut sellaista oikeaa "tarvetta".** Mulle oli tullut täällä vähän paha tapa ostaa melkein kaikki kirjat jotka halusin lukea, kunnes Suomessa suurimman osan kirjoista lahjoitettuani tulin siihen tulokseen ettei ihan kaikkia tarvi haalia omaksi, etenkin kun olen täälläkin lahjoittanut jo aika monta kirjaa eteenpäin. Sen lisäksi Ricen kirjastossa on hyvinkin kattava valikoima kaunokirjallisuutta, ja sieltä olenkin lainannut kirjoja ihan säännöllisesti.

Kirjastokorttien hankkiminen sujui varsin näppärästi, me mentiin valmiiksi täytettyjen hakemusten kanssa tiskille, virkailija näpytteli meidän tiedot niiden järjestelmään, ja muutamaa minuuttia myöhemmin meille jo tyrkättiin kortit käteen. Lainasin haluamani kirjat heti perään ja onnistuin hienosti käyttämään ehkä maailman sujuvinta itselainausautomaattia. Laina-aika kirjoille on 3 viikkoa ja ne voi kerran uusia netissä itse. Kirjat voi sitten palauttaa mihin tahansa kirjastoon, meillä on suhteellisen lähellä kaksi pistettä, ja vielä lähellä Ricea kolmas. Suomalaiseen ikuiseen kirjastokorttiin tottuneena se oli erikoista, että kortti itsessään pitää uusia aina kolmen vuoden välein. Ehkä ne haluaa varmistaa että asuu yhä Teksasissa, koska osavaltion asukkaille kortti on ilmainen, kun taas muualla majailevat joutuvat maksamaan jos haluavat käyttää Houstonin kirjastoja.

**Nyt akuutin "tarpeen" aiheutti se, että me alettiin katsomaan The Strain -sarjaa. Kyseinen sarja perustuu kirjatrilogiaan, jonka ensimmäisen osan olin ostanut jostain alennusmyynnistä jo kauan sitten. Luin sen suhteellisen hiljattain ja halusin lukea myös ne muut osat, etenkin kun sarjan tulevia jaksoja pitää odottaa vielä muutama kuukausi. Kun Ville sitten ilmoitti ettei hän usko haluavansa niitä lukea, kun hän seuraa vaan sen tv-sarjan, päätin että turha niitä on ostaa, kun kerran kirjastokin on olemassa. Ja siksipä oli aika mennä hankkimaan kirjastokortti!