Meksiko 2/4: Valashait

Cancunissa eniten odottamani aktiviteetti oli uimaretki valashaiden kanssa! Valashait ovat maailman suurimpia kaloja, jotka kasvavat yli kymmenen metrin mittaisiksi. Tämä valtava hailaji on kuitenkin täysin vaaraton, ja syö planktonia. Ne viihtyvät erinomaisesti Yukatanin rannikolla, joten valashaikierrokset ovatkin yksi Cancunin turistivetonauloista.

Meille oli tärkeää, että meidän retken järjestävä firma oli sekä ekologinen että eettinen. Päädyimme varaamaan kierroksen paikasta nimeltä Cancun Whale Shark Tours, koska heistä lukemani arviot tekivät vaikutuksen. Henkilökuntaa kehuttiin netissä kovasti, mutta sen lisäksi heidän omat nettisivunsa korostivat miten tärkeää heille on järjestää kaikki siten, ettei valashaille koidu mitään haittaa. He sallivat esimerkiksi ainoastaan biohajoavan aurinkosuojan käytön, koska "tavalliset" rasvat ovat haitallisia kaloille. Heidän kierroksillaan valashaiden koskeminen on myös ehdottomasti kiellettyä, kun taas jotkut toiset järjestäjät sallivat sen.

Retki alkoi aamuvarhain perehdytyksellä, jonka jälkeen hypättiin paattiin ja lähdettiin noin tunnin matkan päähän avomerelle etsimään valashaita. Ryhmät olivat normaalisti kooltaan 10 henkeä, mutta meidän ryhmästä kaksi tyyppiä jätti ilmestymättä, joten meitä oli vain kahdeksan. Olin ottanut aamulla pahoinvointilääkkeen ja venematka menikin ihan hyvin, mutta kun pysähdyttiin valashaiden luona, iski merisairaus paatin keinuessa välittömästi. Sain kuitenkin pulahdettua veteen ensimmäisenä ja olo helpotti nopeasti. Paikalla oli kymmenkunta venettä turistiryhmien kanssa, ja ehkä noin sata valashaita!

Ryhmä pääsi uimaan pareittain ja meidän opas oli vedessä meidän mukana koko ajan. Vesi oli meidän ekalla uimavuorolla varsin sakeaa, Villen teorian mukaan mahdollisesti runsaasta planktonin määrästä johtuen, joten näkyvyys oli todella huono, eikä kokemus tehnyt suurtakaan vaikutusta. Näin oikeastaan vain yhden valashain ja senkin melko heikosti. Mulla oli myös vähän vaikeuksia liikkumisen kanssa, koska en ollut koskaan ennen uinut uimaräpylöiden kanssa, enkä myöskään käyttänyt aiemmin snorkkelia.

Veneeseen palattuani palasi huono olokin ja jouduin lopulta jättämään meidän toisen uintivuoron väliin koska oksensin sillä hetkellä hurmaavasti laidan yli. Mutta kolmannella vuorolla menin jälleen Villen kanssa veteen ja sillä kertaa kokemus oli ihan mieletön! Hallitsin sekä räpyläni että snorkkelini vähän paremmin ja näkyvyyskin oli parantunut huomattavasti (tähän saattoi vaikuttaa myös se, että meidän kapteeni oli tällä välin pessyt mun maskin!). Näin vaikka kuinka monta valashaita ihan todella läheltä ja kirkkaasti ja vähänkö ne oli vaikuttavia ilmestyksiä. Ehdottomasti koko rahan arvoinen juttu, ihan vaan jo tämän yhden uintikerran ansiosta!

Kun kaikki olivat saaneet kolme uintivuoroa (en ollut ainoa merisairas, mutta olin ainoa niin nöösö, että jätin yhden vuoron kokonaan väliin...), lähdimme takaisin manteretta kohti. Paluumatkaan kuului pysähdys Cancunin edustalla sijaitsevalla Isla Mujeres -saarella, jossa pääsimme nauttimaan lämpimästä rantavedestä ennen kevyttä lounasta meidän paatilla ja paluuta takaisin Cancuniin.

Kaiken kaikkiaan ehdottomasti suosittelen tätä retkeä, vaikka aikaisempi kokemus snorklaamisesta olisi varmasti ollut eduksi. Harmillisesti meidän ostama vedenkestävä kertakäyttökamera oli jotenkin viallinen ja sen sisään oli päässyt vettä, joten filmi oli pilalla. Siispä kaikki kuvat on mun puhelimella veneestä käsin napattuja.