Mun
viime kesän teoria on käynyt toteen, ja Mikosta on tullut parvekekissi! Alkukesällä suoritetun siivouksen jälkeen näytti ensin siltä, että kisu arkailee yhä, mutta kerran kun loikoilin löhötuolissa lukemassa, hyppäsi Miko yhtäkkiä syliin. Ei se siinä kauaa viihtynyt, mutta sen jälkeen se on tullut parvekkeelle mukaan melkeinpä joka kerta.
Valitettavasti parvekevierailut eivät yleensä suju sylissä, vaikka mun mielestä olisikin kerrassaan herttaista jos se siihen mun lukiessa käpertyisi. Sen sijaan meidän reipastunut tutkimusmatkailija on uteliaampaa laatua ja tykkää pörrätä ympäriinsä tutkimassa kaikki mahdolliset nurkat kerta toisensa jälkeen. Myös sanomalehden kutsu on voimakas, jos sellaista satutaan parvekkeella lukemaan, koska sen päällä makoilua meidän mauku ei pysty vastustamaan.
Tutkimuskierroksen päätteeksi mauku keskittyy joko tarkkailemaan viereisessä puussa pyöriviä tirppoja, tai pötköttelemään tyytyväisenä tuolin alla. Kuumat kelitkään eivät tunnu haittaavaan, vaan Miko viihtyy parvekkeella ihan yhtä kauan kuin mekin. Joskus viihtyisi ilmeisesti jopa kauemminkin, mutta koska kyseessä on seurallinen mauku, ei se (ainakaan vielä) halua jäädä sinne yksin jos me mennään sisään.
Jee, parvekkeella on nykyisin kivaa!