lauantai 22. lokakuuta 2011

Vitonen

Maailmassa on hyvin harvoja asioita, jotka saavat joka arkiaamu kuudelta heräämään joutuvan huomattavan aamu-unisen ihmisen nousemaan noin luonnottomaan aikaan myös viikonloppuna. Kuka olisi ikinä uskonut, että viime sunnuntaina sellainen asia oli viiden kilsan aamulenkki...
Texansit järjestivät Reliant Parkin alueella vuosittaisen Running of the Bulls 5k -tapahtuman, johon me päätettiin yllytyshulluina ilmoittautua. Aamukahdeksan starttiaika ja siitä johtuva kello kuuden herätys muuttuivat ihan kohtuullisiksi uhrauksiksi siinä vaiheessa, kun kuulimme juoksureitin päättyvän Reliant Stadiumin sisälle ja että vitosen maaliviivalle juostaan Texansien Bull Tunnelin läpi. Sen saman Bull Tunnelin, josta pelaajat tulevat kentälle joka kotipelissä.
Tapahtuma oli ihan hurjan hauska ja vitosestakin selvittiin ennakko-odotuksia menestyksekkäämmin. Stadionilla järkätyissä loppubileissä oli ruokatarjoilun lisäksi paljon muuta viihdykettä, ja ihan oikeille juoksijoille jaettiin palkinnot Texansien maskotin, Toron toimesta.
Kaikki osallistujat saivat lahjapussit muistoksi osallistumisesta. Tässä paidassa kelpaa käydä Ricen kuntosalilla, jonka jäseniksi onnistuttiin vihdoinkin liittymään muutamaa viikkoa aikaisemmin.
Texansit pärjäsivätkin sitten iltapäivällä omassa koitoksessaan vähän heikommin, kun hävisivät vieraissa Baltimore Ravenseille 14-29, mutta sitä ei onneksi tarvitse käsitellä yhtään sen enempää.

4 kommenttia:

  1. Tässä kävi taas niin, että olis tarvinnut nähdä koko blogi kerralla. Epäreilua suorastaan.
    Ensinnäkin Andy aamulenkillä.. no huh, siinä vaiheessa meinasin pudota tuolilta, että nyt ne joka aamuko oikeesti käy lenkillä??? mitä mitä mitä??
    ... sitten kun jatkoin lukemista niin alkoi kateuskäyrä nousta taas huippulukemiin...........HÖ! Joo ehkä mekin oltais tuollainen vitonen suoritettu vaikka kontaten.. Hienoa joka tapauksessa..
    Remonttiuutisia; mepä asutaan nyt rakennustyömaalla tällä hetkellä ja astmapiippua on tarvittu että saa nukutuksi.. makuuhuone on yritetty eristää kaikelta rakennuspölyltä mutta tunkee se silti joka paikkaan.. Jospa lopussa kiitos seisoo kuitenkin..
    ihan pientä pintaremonttia... Terkkuja paljon !

    VastaaPoista
  2. Jep, en mä ilman erityisen hyvää syytä nouse viikonloppuaamuna kello kuusi lenkkeilemään, tää vaan sattu olemaan erityisen hyvä syy... ;)

    Tsemppiä rempan keskellä elämiseen, aatelkaa vaan kuinka hieno koti teillä sit kaiken kärsimyksen jälkeen on!

    VastaaPoista
  3. Meinasin minäkin lentää selälleni, että myös VILLE on noussut viikonloppuna klo 6. Eihän se nouse työpäivinäkään siihen aikaan, ei ainakaan ennen noussut. Mutta keski-ikä soitteleekin kellojaan pian kummallekin (tai totuuden nimissä tietysti lähinnä vasta Villelle).

    VastaaPoista
  4. Kyllä se nykyään valitettavasti joutuu heräilemään arkisin jo siinä kuuden aikaan, toki hirmuisen valituksen kera. Ei muuten, mutta kun minun työpäivä alkaa sen verran aikaisemmin, niin sit starttaa toi autokin jonka kyytiin Ville yleensä haluaa. :)

    Eikä vielä ainakaan ikä kyllä tuo mitään helpotusta aamuherätyksiin, kummallakaan. Tuskallista se on, vaikka kuinka yrittäis mennä ajoissa nukkumaan...

    VastaaPoista