Vähemmän mahtavaa: mun blogiahkeruus viime päivinä.
Ahkeraa: töissä, jossa ollaan menty tämä viikko vajaamiehityksellä.
Laiskaa: kotona, kiireisten työpäivien jälkeen.
Lupasin ajat sitten raportoida yhdestä Petun kanssa tehdyn road tripin huippujutusta, joten eiköhän nyt olis korkea aika. Voisin tehdä myös samalla uuden lupauksen, ettei San Francisco -raporttien aikaansaaminen tule kestämään yhtä kauaa. Kunhan joku vaan ehtisi käymään läpi kaikki kahdeksansataa valokuvaa jotka tuli reissussa räpsittyä...
Mutta asiaan. Ajaessamme aikanaan Houstonista Orlandoon, kulki reittimme Mississippin osavaltion eteläosan poikki. Matkan varrella havahduimme tienvarsikylttiin jossa luki Stennis Space Center. Tämä johti aika välittömästi päätökseen vierailla kyseisessä paikassa paluumatkalla. Asiaan suhtauduttiin vähän naureskellen ja Floridassa hieman etukäteen jopa pilkattiin kämäNASAksi ristimäämme Stennis Space Centeriä.
Pilkka osui kuitenkin ihan tosi rankasti omaan nilkkaan. Näin jälkikäteen en edes ymmärrä miten saatoimmekin sortua sellaiseen ylimielisyyteen, kun kyllähän meidän olisi pitänyt tietää, ettei kämäNASA ole mitenkään mahdollinen käsite. NASA ei voi koskaan olla kämä, ei mitenkään. Tätä opetusta emme unohda!
Homma toimi siten, että suuntasimme erääseen Mississippin osavaltion vierailijakeskukseen, jossa ilmoittauduimme ulkomaalaisilta vierailijoilta vaaditut passit ojossa Stennis-kierrokselle, kiinnitimme ehdottomasti koko ajan mukana pidettävät vierailijalätkät rinnuksiin ja jäimme odottamaan bussia joka tasaisin väliajoin kävi hakemassa ihmisiä kiertoajelulle.
Stenniksessä testataan NASAn rakettimoottorit, ja noin puolen tunnin mittainen opastettu kiertoajelu esitteli juuri näitä rakettimoottorien testipaikkoja ja muita laitoksia, jonka jälkeen meidät jätettiin Stenniksen viralliseen vierailijakeskukseen. Alun perin vitsailimme että sen kiertämiseen riittänee toiset puoli tuntia, mutta kuten todettu, kyseessä oli häpeällinen aliarviointi. Lopulta meille tuli jopa vähän kiire, kun ryntäsimme viimeiseen mahdolliseen bussiin takaisin lähtöpisteeseen.
Suosikkini opastetulla kiertoajelulla kuulluista tarinoista tulee tässä: Stennis Space Centeriä ympäröi yli 50000 hehtaarin kokoinen autio puskurialue, turvallisuussyistä. Testialueella on äänitorvi, joka vastaa yhdestä Saturn V:n moottorista lähtevää ääntä. Apollo-ohjelman aikana kun Saturn V:n moottoreita testattiin, olosuhteita kokeiltiin ensin kyseisen äänitorven ja puskurialueella olevien sensorien avulla. Siitä miten sensorit reagoivat yhden moottorin pitämään ääneen voitiin päätellä, onko kyseisenä päivänä mahdollista testata kaikkia viittä Saturn V:n moottoria kerralla. Yleisesti ottaen kirkkaana päivänä homma kävi hyvin, mutta pilvisinä päivinä ääni heijastui ja kaikui niin voimakkaana, että koko setin käynnistäminen kerralla olisi aiheuttanut lähialueilla maanjäristyksen. Huikeaa!
Tarinan opetus: älä ikinä aliarvioi NASAa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti