Kurpitsalyhty

Osallistuttiin muutama viikko sitten minun töiden puolesta kurpitsankaiverrustapahtumaan, jossa Ville oppi kurpitsankaiverruksen salat. Kun mies sitten puolestaan opetti minulle miten homma tapahtuu, näpsin sen verran kuvia että voimme nyt Halloweenin kunniaksi julkaista pienimuotoisen kurpitsankaiverrusoppaan.
Ensimmäiseksi tarvitset kurpitsan. Ammattilaisille riittää sen lisäksi veitsi ja oma mielikuvitus, mutta me ostettiin kaupasta näppärä kurpitsankaiverruspaketti, jossa on muutama hyödyllinen työkalu ja mallikuvia, jos ei oma mielikuvitus tai piirtämis-/kaiverrustaidot ihan vielä riitä luovempaan toteutukseen.
Ekaksi leikataan kurpitsan yläosaan aukko. Koska irtileikattava osa toimii myöhemmin kurpitsalyhdyn kantena, on kaikista kätevintä leikata vähän sisäänpäin vinottain. Aukon kannattaa olla sen verran iso, että käsi mahtuu suhteellisen helposti sisään. Jos nimittäin myöhemmin käsi jää jumiin (todistin tätäkin näkyä silloin muutama viikko sitten...), eikä sitä saa irti aukkoa suurentamatta, ei se kansipala enää sovi paikalleen.
Seuraavaksi kurpitsa siivotaan sisältä tyhjäksi. Fiksut ja keittiössä näppärät ihmiset ottavat talteen ne osat jotka voi hyödyntää leivonnassa tai kokkauksessa, me muut vaan tunnetaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei olla niin fiksuja ja keittiössä näppäriä... Mitä tarkemmin sisäseinät saa kaavittua puhtaiksi, sitä pitempään kurpitsalyhty säilyy hyvänä alkamatta pilaantua.
Kurpitsankaiverruspaketin mallikuvista valikoimme toteutukseen hienon viikatemieskuvan, joka seuraavaksi teipattiin kiinni kurpitsan kylkeen. Kyllä ne paketin mukana tulevat työkalutkin on ihan tosi kätevät, mutta nämä mallikuvat ovat ehdottomasti se suurin syy, miksi paketin ostoon päädyimme. Vapaalla kädellä kun oltais ehkä just ja just selvitty harvahampaisesta naamasta jolla on kolmion malliset silmäaukot ja nenä, ja nekin todennäköisesti hyvin typerästi vinossa.
Seuraavaksi mallikuvan rajat käydään läpi tuollaisen piikikkään rullan avulla. Eipä siitä sen enempää, tärkeintä on muistaa painaa sen verran voimakkaasti, että kurpitsan pintaan jää jälki.
Se jälki näyttää sitten suurin piirtein tältä. Tarkoitus ei todellakaan ole vielä saada kuvan rajoja läpi asti, vaan saada aikaan katkoviiva, jota pitkin on sitten helpompi lähteä veistelemään.
Seuraavaksi tartutaan hieman terävämpään työkaluun, jolla sahataan katkoviivojen kohdat ihan läpi asti. Kurpitsankaiverruspaketista löytyy pienet sahat kahdessa eri koossa: isommat kohdat voi vedellä huolettomasti sillä isommalla sahanterällä, kun taas pienempi soveltuu tiukkoihin käännöksiin ja pikkutarkkuutta vaativiin yksityiskohtiin.
Kun kaikki rajat on käyty läpi ja irronneet palaset poistettu, on kuvio jo varsin hyvällä mallilla. Rajoja kannattaa vielä vähän siistiä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hieno ja tyylikäs.
Sitten vaan kynttilä sisään ja ihastelemaan omaa tuotostaan. Jos ei halua riskeerata oikean tulen kanssa, voi käyttää sellaista paristoilla toimivaa mukatuikkua, tai kuulemma myös sellaiset pimeässä hohtavat tikut joita koktaileihin joskus laitetaan toimivat aika hyvin. Meillä ei ollut kauheasti vaihtoehtoja niin laitettiin ihan oikea kynttilä, mutta huomattiin että kurpitsalyhdyn kansi alkoi hetken päästä vähän tummua ja kärventyä, joten se piti ottaa pois. Turvallisuus ennen kaikkea, eli oikeaa kynttilää käyttäessä kurpitsalyhtyä ei tietenkään saa jättää valvomatta. Mutta vähänkö meidän viikatemiehestä tuli ihan tosi hieno!

Hauskaa Halloweenia!!