Lauantain Disney World -kohteena oli Magic Kingdom, jossa sai kevyesti kulumaan koko päivän.
Puistoa kiertää pieni junarata ja me mentiin kyytiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Maisemaihailun lisäksi rataa voi käyttää myös puiston eri alueille siirtymiseen, sillä reitin varrella on kolme eri pysäkkiä. Me matkustettiin ihan vaan turisteina koko kierros ja jatkettiin sit taas matkaa jalkapatikassa.
Hahmoja näkee siellä täällä ja niitä pääsee tervehtimään ja halimaan jonon kautta.
Magic Kingdomin keskellä pönöttää Tuhkimon linna, joka on varsin vaikuttava ilmestys. Vielä hienompi se on kaikessa kimmellyksessään pimeän tullen kun valot syttyvät, mutta palataan siihen myöhemmin...
Pääsimme päivän aikana vierailulle mm. Robinsonin perheen puumajaan. Ei hassumpi pytinki, eikä mikään kovin pieni puukaan, kyllä sitä tällaisessa voisi, jos ei nyt ihan asua, niin ainakin vaikka lyhyesti lomailla.
Normaalisti vuoristoratoihin suurella epäluuloisuudella suhtautuva Ville halusi ihan itse päästä Big Thunder Mountain Railroad -vuoristorataan, jossa ajellaan vanhassa kaivoksessa holtittomasti etenevässä kaivoskärryssä.
Kuten alemmasta kuvasta näkyy, suosituimpiin juttuihin on ihan hurjat jonot (
odotusajaksi kerrotaan 75 minuuttia), joten kärsivällisyyttä tarvitaan vierailun aikana paljon. Onneksi meitä malttamattomia varten puistoissa on käytössä ihan hurjan fiksu Fastpass-systeemi, jota hyödyntämällä odotusajan voi käyttää johonkin muuhun kuin jonossa seisomiseen.
Fastpassin saa syöttämällä pääsylippunsa pikapasseja jakavaan masiinaan, eikä se maksa mitään. Omassa pikapassissa lukee aika jolloin voi tulla takaisin ja ohittaa tavallisen jonon lähes tyystin. Toki edelleen pitää jonottaa vähän aikaa yhdessä kaikkien muiden samalla palaamisajalla olevien pikapassilaisten kanssa, mutta se ei ole mitään verrattuna reilusti yli tunnin odotukseen ilman Fastpassia. Hommaa kannattaa käyttää harkiten, sillä yhdellä pääsylipulla ei saa kerrallaan kuin yhden Fastpassin (
eli et voi hakea Fastpasseja kahteen tai useampaan laitteeseen samanaikaisesti), mutta pienellä suunnittelulla ajankäytön optimoiminen onnistuu varsin kivasti.
Me esimerkiksi menimme tutustumaan Tom Sawyerin saareen sillä aikaa kun odottelimme vuoroamme Big Thunder Mountainin rautateille. Pienen lauttamatkan päässä olevalla saarella seikkailu olikin huomattavasti hauskempaa ajanvietettä kuin jonossa seisoskelu.
Käytiin tietenkin seikkailemassa läpi myös Pirates of the Caribbean, johon ne leffatkin perustuu. (
Jätän tässä kohtaa kommentoimatta kuinka huvittavaa se oikeasti on että huvipuistoajeluistakin tehdään elokuvia, koska minä kuitenkin pidän kyseisistä teoksista. Johnny Depp on huippu!)
Piraatteihin ei saa Fastpasseja ja pelkäsin etukäteen hirmuista jonotusaikaa, mutta onneksi jono oli yllättävän inhimillinen, vain noin parikymmentä minuuttia. Odotuksen ikävyyttä hälvensi myös se, että jo jonotusalueella oli panostettu tunnelmaan ja katseltavaa riitti.
Eikä Pirates of the Caribbean ole ainoa Disney-huvituksista josta on tehty elokuva, myös Haunted Mansion on päätynyt
valkokankaalle. Se ei kyllä ole leffana yhtä hyvä, mutta laitteena pieksee kilpakumppaninsa selkeästi. Ainakin meidän mielestä kyseessä on Magic Kingdomin paras huvitus.
Yksi suosituimmista laitteista koko puistossa, ja meidän kakkossuosikki Haunted Mansionin jälkeen, on pimeässä huristava vuoristorata Space Mountain, jonne haettiin hyvissä ajoin Fastpassit. Paluuaikaan oli niin pitkä aika, että ehdittiin sinä aikana jonottaa useampikin vähän lyhyemmän odotuksen laite. Esimerkiksi Dumbo-elefanttien kanssa oli ihan välttämätöntä päästä lentämään.
Aiemmin mainittua Tom Sawyerin saarta kiertää ihan tosi hieno siipirataslaiva Liberty Bell.
Me noustiin paatin kyytiin heti pimeän tullen. Ei sillä että oltais erityisesti odotettu hämärää, kunhan nyt sattui aikataulu menemään niin.
Pimeä tulee Floridassa jotenkin kovin aikaisin, mutta onpahan enemmän aikaa ihastella kauniita valoja, joita on aivan kaikkialla.
Taisin lupailla mainintaa Tuhkimon linnan ilta-asusta. Noh, se tosiaan vähän kimmeltää.
Eikä siinä vielä kaikki, se nimittäin myös vaihtaa välillä väriä...
Illan tullen pääkadulla järjestetään vielä huikea valoparaati, jossa moni tuttu hahmo esiintyy ihan mielettömien valolauttojen päällä.
Kiva päivä, huikea paikka. Onhan se ehkä tavallaan vähän korni, mutta kummasti sitä normaalisti kyynisyyteen taipuvainen henkilökin vaan aika paljon innostuu lentäessään Dumbon kyydissä tai ihaillessaan Tuhkimon linnan tuhansien valojen säihkettä. Meidän päivä päättyi siihen kun katseltiin vielä puistosta jo poistuttuamme jokailtainen Wishes-ilotulitusesitys Seven Seas Lagoonin toiselta rannalta. Sijainti oli yllättävän hyvä, koska vaikka olimmekin matkan päässä, niin musiikki kuului hyvin ja saimme itse asiassa oikein erinomaisen kokonaiskäsityksen, jonka lisäksi ei tarvinnut kärsiä tungoksesta. Joka tapauksessa kyse on niin mielettömän upeasta ilotulituksesta, että jos joskus menette Disney Worldiin niin älkää missään nimessä jättäkö sitä väliin.
Puistoa kiertää pieni junarata ja me mentiin kyytiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Maisemaihailun lisäksi rataa voi käyttää myös puiston eri alueille siirtymiseen, sillä reitin varrella on kolme eri pysäkkiä. Me matkustettiin ihan vaan turisteina koko kierros ja jatkettiin sit taas matkaa jalkapatikassa.
Hahmoja näkee siellä täällä ja niitä pääsee tervehtimään ja halimaan jonon kautta.
Magic Kingdomin keskellä pönöttää Tuhkimon linna, joka on varsin vaikuttava ilmestys. Vielä hienompi se on kaikessa kimmellyksessään pimeän tullen kun valot syttyvät, mutta palataan siihen myöhemmin...
Pääsimme päivän aikana vierailulle mm. Robinsonin perheen puumajaan. Ei hassumpi pytinki, eikä mikään kovin pieni puukaan, kyllä sitä tällaisessa voisi, jos ei nyt ihan asua, niin ainakin vaikka lyhyesti lomailla.
Normaalisti vuoristoratoihin suurella epäluuloisuudella suhtautuva Ville halusi ihan itse päästä Big Thunder Mountain Railroad -vuoristorataan, jossa ajellaan vanhassa kaivoksessa holtittomasti etenevässä kaivoskärryssä.
Kuten alemmasta kuvasta näkyy, suosituimpiin juttuihin on ihan hurjat jonot (odotusajaksi kerrotaan 75 minuuttia), joten kärsivällisyyttä tarvitaan vierailun aikana paljon. Onneksi meitä malttamattomia varten puistoissa on käytössä ihan hurjan fiksu Fastpass-systeemi, jota hyödyntämällä odotusajan voi käyttää johonkin muuhun kuin jonossa seisomiseen.
Fastpassin saa syöttämällä pääsylippunsa pikapasseja jakavaan masiinaan, eikä se maksa mitään. Omassa pikapassissa lukee aika jolloin voi tulla takaisin ja ohittaa tavallisen jonon lähes tyystin. Toki edelleen pitää jonottaa vähän aikaa yhdessä kaikkien muiden samalla palaamisajalla olevien pikapassilaisten kanssa, mutta se ei ole mitään verrattuna reilusti yli tunnin odotukseen ilman Fastpassia. Hommaa kannattaa käyttää harkiten, sillä yhdellä pääsylipulla ei saa kerrallaan kuin yhden Fastpassin (eli et voi hakea Fastpasseja kahteen tai useampaan laitteeseen samanaikaisesti), mutta pienellä suunnittelulla ajankäytön optimoiminen onnistuu varsin kivasti.
Me esimerkiksi menimme tutustumaan Tom Sawyerin saareen sillä aikaa kun odottelimme vuoroamme Big Thunder Mountainin rautateille. Pienen lauttamatkan päässä olevalla saarella seikkailu olikin huomattavasti hauskempaa ajanvietettä kuin jonossa seisoskelu.
Käytiin tietenkin seikkailemassa läpi myös Pirates of the Caribbean, johon ne leffatkin perustuu. (Jätän tässä kohtaa kommentoimatta kuinka huvittavaa se oikeasti on että huvipuistoajeluistakin tehdään elokuvia, koska minä kuitenkin pidän kyseisistä teoksista. Johnny Depp on huippu!)
Piraatteihin ei saa Fastpasseja ja pelkäsin etukäteen hirmuista jonotusaikaa, mutta onneksi jono oli yllättävän inhimillinen, vain noin parikymmentä minuuttia. Odotuksen ikävyyttä hälvensi myös se, että jo jonotusalueella oli panostettu tunnelmaan ja katseltavaa riitti.
Eikä Pirates of the Caribbean ole ainoa Disney-huvituksista josta on tehty elokuva, myös Haunted Mansion on päätynyt valkokankaalle. Se ei kyllä ole leffana yhtä hyvä, mutta laitteena pieksee kilpakumppaninsa selkeästi. Ainakin meidän mielestä kyseessä on Magic Kingdomin paras huvitus.
Yksi suosituimmista laitteista koko puistossa, ja meidän kakkossuosikki Haunted Mansionin jälkeen, on pimeässä huristava vuoristorata Space Mountain, jonne haettiin hyvissä ajoin Fastpassit. Paluuaikaan oli niin pitkä aika, että ehdittiin sinä aikana jonottaa useampikin vähän lyhyemmän odotuksen laite. Esimerkiksi Dumbo-elefanttien kanssa oli ihan välttämätöntä päästä lentämään.
Aiemmin mainittua Tom Sawyerin saarta kiertää ihan tosi hieno siipirataslaiva Liberty Bell.
Me noustiin paatin kyytiin heti pimeän tullen. Ei sillä että oltais erityisesti odotettu hämärää, kunhan nyt sattui aikataulu menemään niin.
Pimeä tulee Floridassa jotenkin kovin aikaisin, mutta onpahan enemmän aikaa ihastella kauniita valoja, joita on aivan kaikkialla.
Taisin lupailla mainintaa Tuhkimon linnan ilta-asusta. Noh, se tosiaan vähän kimmeltää.
Eikä siinä vielä kaikki, se nimittäin myös vaihtaa välillä väriä...
Illan tullen pääkadulla järjestetään vielä huikea valoparaati, jossa moni tuttu hahmo esiintyy ihan mielettömien valolauttojen päällä.
Kiva päivä, huikea paikka. Onhan se ehkä tavallaan vähän korni, mutta kummasti sitä normaalisti kyynisyyteen taipuvainen henkilökin vaan aika paljon innostuu lentäessään Dumbon kyydissä tai ihaillessaan Tuhkimon linnan tuhansien valojen säihkettä. Meidän päivä päättyi siihen kun katseltiin vielä puistosta jo poistuttuamme jokailtainen Wishes-ilotulitusesitys Seven Seas Lagoonin toiselta rannalta. Sijainti oli yllättävän hyvä, koska vaikka olimmekin matkan päässä, niin musiikki kuului hyvin ja saimme itse asiassa oikein erinomaisen kokonaiskäsityksen, jonka lisäksi ei tarvinnut kärsiä tungoksesta. Joka tapauksessa kyse on niin mielettömän upeasta ilotulituksesta, että jos joskus menette Disney Worldiin niin älkää missään nimessä jättäkö sitä väliin.
4 kommenttia:
Uskallan varmaksi luvata, että mennään. Siis jos sellainen ihme tapahtuu, että siinne joudutaan. Upeita kuvia, kiitos, kun tavallaan jaatte retken meidän kaikkien kanssa.
Kiva kun kelpaa, mulla oli suuria vaikeuksia saada kuvien määrä karsittua edes tähän kolmeenkymmeneen. Villen mielestä vieläkin oli vähän liikaa, mutta mä en malttanut enää poistaa, kun mun mielestä on kuitenkin kiva että kuvia on paljon! =D
Niin minunkin mielestäni. Voivathan sellaiset tyypit jotka eivät kuvista tykkää, siirtää ne ohi ja lukea "rivien välit".
Lisäksi, ihmiset jotka täällä käyvät, ovat useat niin laiskoja kommentoimaan, että älä heistä välitä.
Se on kyllä totta että olis kiva jos kommentoisivat enemmän, mutta kyllä mä silti tykkään kaikista jotka jaksaa mun horinoita lukea (ja katsella kuvia). :)
Lähetä kommentti