Eilen käytiin ensimmäistä kertaa ikinä Rice Owlsien baseball-pelissä, kun oli Ricen vuotuinen
Faculty & Staff Appreciation Day. Tahtoo sanoa että henkilökunnalle oli jaossa ilmaisia lippuja peliin, jota ennen tarjoiltiin vielä ilmaista ruokaa ja juomaa kentän kupeessa, ihan vaan koska työntekijöille haluttiin osoittaa hieman arvostusta. Kiva perinne, joten päätettiin parin työkaverin kanssa että ilman muuta mennään! Ruokatarjoilut oli paljon parempia kuin osattiin edes odottaa (
ihan vaan hampurilaisia ja hodareita, mutta ihan tosi hyviä sellaisia), ja puoli seiskalta alkoi sitten peli.
Baseball ei tosiaan kuulu meidän suosikkilajeihin, eikä asiaa auttanut yhtään se, että vastassa ollut Texas Southern University meni ekassa vuoroparissa vaatimattomaan 5-0 johtoon. Ja pysyi siinä ihan rasittavan pitkään. Me harkittiin tylsistyneinä jo kotiinlähtöä kesken pelin, kunnes Rice sai ekan juoksunsa viidennessä vuoroparissa. Siitä sitten vähitellen pojat kirivät TSU:n etumatkaa kiinni, tasoittaen pelin lopulta kahdeksannessa vuoroparissa. Kun ysi oli taas juoksuton meni peli jatkovuoroille, missä vaiheessa ei kotiinlähtö enää ollut vaihtoehtona, vaikka kello oli jo vaikka kuinka ja paljon. Todettiin työkavereiden kanssa yhteistuumin että pakkohan tämä on loppuun asti sinnitellä. Yhdennentoista vuoroparin alkaessa tosin totesin, että viidessätoista menee mun raja; jos ei siihen mennessä ole voittaja selvinnyt niin antaa sitten olla...
Vaan ei huolta, se yhdestoista osoittautui ratkaisevaksi, kun Rice onnistui räjäyttämään katsomon tekemällä kahden palon jälkeen hyvin epätoivoiselta näyttävässä tilanteessa voittojuoksun. TSU:n olisi kaiken järjen mukaan pitänyt polttaa etenijä kotipesään, mutta sieppari tunaroi eikä saanut palloa kiinni. 6-5 voitto kelpasi meille ja pääsimme lähtemään hyvillä mielin kotiin. Hirmu hauska ilta ja hyvä että osallistuttiin, vaikka menikin myöhään. Ei se ihme ole että Rice on valittu monena vuonna yhdeksi Houstonin viihtyisimmistä työpaikoista, kun työntekijöitäkin arvostetaan ihan oman päivän verran.
Baseball ei tosiaan kuulu meidän suosikkilajeihin, eikä asiaa auttanut yhtään se, että vastassa ollut Texas Southern University meni ekassa vuoroparissa vaatimattomaan 5-0 johtoon. Ja pysyi siinä ihan rasittavan pitkään. Me harkittiin tylsistyneinä jo kotiinlähtöä kesken pelin, kunnes Rice sai ekan juoksunsa viidennessä vuoroparissa. Siitä sitten vähitellen pojat kirivät TSU:n etumatkaa kiinni, tasoittaen pelin lopulta kahdeksannessa vuoroparissa. Kun ysi oli taas juoksuton meni peli jatkovuoroille, missä vaiheessa ei kotiinlähtö enää ollut vaihtoehtona, vaikka kello oli jo vaikka kuinka ja paljon. Todettiin työkavereiden kanssa yhteistuumin että pakkohan tämä on loppuun asti sinnitellä. Yhdennentoista vuoroparin alkaessa tosin totesin, että viidessätoista menee mun raja; jos ei siihen mennessä ole voittaja selvinnyt niin antaa sitten olla...
Vaan ei huolta, se yhdestoista osoittautui ratkaisevaksi, kun Rice onnistui räjäyttämään katsomon tekemällä kahden palon jälkeen hyvin epätoivoiselta näyttävässä tilanteessa voittojuoksun. TSU:n olisi kaiken järjen mukaan pitänyt polttaa etenijä kotipesään, mutta sieppari tunaroi eikä saanut palloa kiinni. 6-5 voitto kelpasi meille ja pääsimme lähtemään hyvillä mielin kotiin. Hirmu hauska ilta ja hyvä että osallistuttiin, vaikka menikin myöhään. Ei se ihme ole että Rice on valittu monena vuonna yhdeksi Houstonin viihtyisimmistä työpaikoista, kun työntekijöitäkin arvostetaan ihan oman päivän verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti