Kerrataanpas vähän kuluneen viikon tapahtumia, kun on tämä blogin päivittely ollut aika vaisua viime aikoina. Kuvituksena ajattelin tarjota kivoja kuvia siltä ajalta kun me oltiin Villen kanssa Tokiossa, ihan vaan sen takia kun median tarjoamat kuvat Japanista on tällä hetkellä aika paljon ikävämpiä.
Tiistaina vietettiin laskiaisen sijaan Mardi Gras -juhlaa yhdessä kansainvälisten naisten lounaalta tuttujen tyyppien (ja heidän kumppanien ja muutaman muun tutun) kanssa. Juhlan värit ovat violetti, vihreä ja kulta, joten kaikki panostivat sonnustautumalla sopiviin vaatteisiin ja muihin asusteisiin, kuten suuriin määriin Mardi Gras -kaulahelyjä. Ensin treffattiin muutaman juoman parissa Ricen kampuksen Valhalla-pubissa ja sitten jatkettiin Rice Villagessa sijaitsevaan ravintolaan illalliselle. Kiva ilta!
Vuotuisen rodeon saapuminen Houstoniin on johtanut päivittäiseen ruuhkan kiroamiseen. Me ollaan selvästi totuttu ihan liian hyvään, kun meidän ei käytännössä koskaan tarvitse liikkua ruuhka-aikaan niillä reiteillä jotka jumittaa, mutta nyt rodeon ansiosta me asutaan tilapäisesti juuri siellä ruuhkan ytimessä. Reliant Stadiumin läheisyys on kätevää silloin kun haluaa mennä kävellen jalkapallomatsiin, tai ensi tiistaina kun meillä on liput rodeoon, mutta kaikkina muina rodeopäivinä siitä ei ole muuta kuin haittaa. Normaalisti kun haen Villen töistä matka kotiin kestää noin kymmenen minuuttia, tällä viikolla kaikki alle puolen tunnin on ollut aihe iloon.
Siinä missä meitä paremmille ihmisille on olemassa päivän hyvä työ, me tehtiin perjantaina viikon hyvä työ (saattoi se olla rehellisyyden nimissä kuukaudenkin hyvä työ). Törmättiin nimittäin pyykkituvassa erääseen vasta naapuriin muuttaneeseen vanhempaan herraan, joka pyysi apua kun ei saanut kortinlukijaa toimimaan. Selitin papalle syyn olevan siinä, että hän yritti käynnistää pyykkikonetta lähikaupan kanta-asiakaskortilla, joka kyllä sattuu olemaan aivan saman värinen kuin meidän pyykkituvassa toimivat sirukortit. Oikean kortin löydyttyä lompakosta kävi ilmi ettei sen saldo riitä, joten käynnistin koneen omalla kortillani. Kerroimme papalle että kortille voi ladata lisää rahaa kuntosalilta löytyvällä automaatilla, ja kävimmepä vielä kaiken huipuksi hänen kanssaan näyttämässä miten homma toimii käytännössä. Oltiin siis kaiken kaikkiaan aivan erinomaisia ihmisiä.
Eilen käytiin baletissa täydentämässä mun kolmen Tchaikovskyn toivesuora, eli katsomassa Prinsessa Ruusunen. Mielettömän kauniisti toteutettu värikäs esitys, jossa etenkin Pahatar oli aivan upea. Tämä saattoi olla viimeinen kerta kun me päästiin katsomaan Houstonin balettia, joten onneksi sattui sellainen josta molemmat tykättiin kovasti.
Tänään oli sitten autuaan joutenolon päivä, tuntia lyhempänä. Siirryttiin nimittäin kesäaikaan, joten pari viikkoa aikaeromme Suomeen onkin tavallisen kahdeksan tunnin sijaan vain seitsemän tuntia.
Ja mistä se vaisuus blogin päivittämisessä sitten on johtunut? No siitä, että joku meni hyvistä aikomuksista huolimatta lausumaan ääneen tuon turmiollisen lauseen pelataanko vielä yksi. Mutta nyt alkoi Civ-tauko. Ihan oikeasti alkoi.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
On hyvä katsoa välillä noin kauniita ja rauhallisia kuvia Tokiosta, nykyiset kuvat sieltä suunnalta ovat järkyttäviä.
Illanvietot ystävien kanssa on aina hauskoja.
Joskus teilläkin siis on haittaa ruuhkasta. Onhan siitä rodeosta hupiakin ja jos sen myötä muutkin Houstonilaiset innostuvat enemmän liikkumaan jalkaisin , niin onhan siitä hyötyäkin. Meitä silloin kovin tuntuivat ihmettelevän, kun KÄVELTIIN paikasta toiseen!
Hyvän työn jälkeen on yleensä hyvä mieli molemmilla osapuolilla. Varmaan pappa moikkaa teitä aina pihalla vastaantullessaan.
Baletti on niitä parhaita kulttuurijuttuja.
Kyllä mekin vielä päästään kesäaikaan, juuri nyt sataa räntää, mutta vanhan sanonnan mukaan "uusi lumi on vanhan surma". Kuitenkin kevät on selvästi tännekin tulossa. Hiihtokelit ovat vielä hienoja ja Torrolla on loistavat ladut, yksi mies sanoikin ladulla vastaantullessaan, että "on kuin Lapissa hiihtäisi, vain porot ja kuukkelit puuttuu".
No kato siinähän se ongelma onkin, kun kukaan ei liiku jalkaisin. Ei kävelijät ruuhkaa saisikaan aikaan, vaan ne useampi kymmenentuhatta ylimääräistä autoa jotka rodeon ansiosta meidän nurkilla liikkuu... ;)
Lähetä kommentti