sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Matkalla

Yli kymmenen tunnin lentomatkalla onnea on
  • huomata että viimeinenkin bussi terminaalista koneelle on saapunut ja reunimmainen paikka sinun ja kanssamatkustajasi kolmen penkin rivistä on edelleen tyhjänä
  • olla lyhyt, koska kun haluaa nukkua, voi edellisessä kohdassa mainitusta syystä tehdä niin vaakatasossa, kanssamatkustajan syliä tyynynä käyttäen
  • British Airwaysin huomattavan suuri elokuvavalikoima
  • tyhjäksi jääneen paikan ylimääräiset kuulokkeet kun huomaat, että omasi ovat rikki, ja etenkin...
  • ylimääräisen paikan toimiva näyttö, kun kanssamatkustajasi huomaa että hänen näyttönsä boottaa noin viiden minuutin välein (huonoinkin elokuva muuttuu vielä huonommaksi...)
  • saada aterian päätteeksi ei yhtä, vaan kaksi suklaapitoista jälkiruokaa
Lentomatkalla onnea ei ole se että yleisesti ottaen ei pidä lentämisestä, koska laskeutuminen aiheuttaa lähes poikkeuksetta huonoa oloa ja pääkipua. Jossain vaiheessa olin jo valmiiksi päättänyt että BA:n siivoojat pesevät mieluummin peiton kuin lattian, mutta koska oksentaminen on luonteen heikkoutta, oli pakko hillitä.

6 kommenttia:

mama kirjoitti...

hei, kaverit on viä hengis! tai no, ainaskin andy on, toi "kanssamatkustaja" voi olla ihan kuka tahansa matkalta mukaan tarttunu pehmeähkö syli... tosin pakko myöntää, et viiden minuutin välein boottaava näyttö viittais kyl kovasti villeen, joka tunnetusti sai vistan tilttaamaan _koskemalla_ läppäriä! go ville!

kuinka säälittävää muuten on se, et mä oon ihan täpinöissäni siitä, et oon eka teiän blogii (julkisesti) seuraava (ja kommentoiva) tyyppi? hello patheticism (it's a word!!!), is that you?

Andy kirjoitti...

Mitä sitten kertoo se, että mä olen ihan täpinöissäni siitä että joku (julkisesti) lukee meidän blogia, ja jopa kommentoi!! Kanssamatkustaja on joo Ville, ei siellä koneessa näkynyt ketään parempaakaan vaihtoehtoa...

Lilli kirjoitti...

Mulla taas vaan meni hetki tajuta miten tää kommentointi toimii. Kiva kun pääsitte perille!

Andy kirjoitti...

Kiva kun kommentoit (ja jaksoit nähdä vaivaa selvittäessäsi miten)! Kaikki kommentit on vastaisuudessakin mitä suurimmassa määrin tervetulleita. Meren tällä puolen on sosiaalinen tyhjiö...

rauni kirjoitti...

kyllähän minäkin olen tänne yrittänyt juttua laittaa, mutta en vielä ole saanut niitä lähtemään. vaikka kyllähän Tarja sen neuvoi, mutta kun tuo muisti on niin lyhyt.

Andy kirjoitti...

Hyvä äiti, sä osasit!! Lisää vaan, harjoitus tekee mestarin, enkös mä niin aina sanonut pienenä?