torstai 22. tammikuuta 2015

Vainunenät vauhdissa

Kuten Ville ohimennen mainitsi, viime viikonloppu oli kolmen päivän mittainen maanantaina vietetyn Martin Luther King, Jr. -päivän vuoksi. Siksipä päätimme hyödyntää ylimääräisen vapaapäivän pikaisella Ikea-reissulla, joka ei kuitenkaan lopulta ollut ihan niin pikainen kuin alun perin ajateltiin (koskapa Ikea-reissut muka olisi?). Kotiin tuli kuitenkin päivän päätteeksi juuri ne hankinnat mitä pitikin, eikä yhtään mitään ylimääräistä. Paitsi yksi juttu, joka ei ollut vielä kotoa lähtiessä ostoslistalla.
Nämä vainunenät havahtuivat nimittäin jo heti etuovella siihen, että ilmassa leijaili aivan erehtymättömästi tuttu tuoksu. Molemmat pysähdyttiin paikalleen, ja todennäköisesti vielä nostettiin neniä kohti taivasta, kunnes liki yhteen ääneen hihkaistiin ”korvapuusteja!” Päätös syntyi välittömästi: täällä jossain on selvästi korvapuusteja, meidän on pakko löytää ne, kotiin ei lähdetä ilman. Ostosreissun jälkeen siis nappasimme mukaan pienen paketin (kröhöm, niitä oli kuusi ja ne oli valtavia) kyseisiä herkkuja. Täällä myydään varsin yleisesti paikallisia kanelipullia (cinnamon bun tai cinnamon roll), mutta ei ne oo yhtä hyviä kuin kotimaiset korvapuustit. Ei nämä Ikeankaan yksilöt ihan peruskorvapuustien tasolle yltäneet, mutta olivat kyllä paljon lähempänä kuin mikään muu mitä ollaan täällä löydetty. Hitto sentään, pitäisköhän sitä oikeasti ihan itse leipoa? Äiti, lähetä korvapuustiresepti korvapuusteja!

4 kommenttia:

Rauni kirjoitti...

Jos lähetän korvapuusteja, niin kuinkapitkälle luulette paketin ehtivän ennenkuin joku muukin on vainunenä ja viimeistään teidän tullimiehet herkuttelevat niillä;)
Reseptin voin kyllä lähettää, mutta pikemmin se saatte googlettamalla netistä. Onnea leivontaan.
Ja tietenkin terveisiä Mikolle, jolla on lähes sama nimi kuin enollasi (Mikko) ja serkullasi(Mika)

Andy kirjoitti...

Totta kyllä, pakko siis ehkä yrittää jossain vaiheessa ihan itse leipoa. ;)

Miko kiittää terveisistä. Ja joo, nimet on samankaltaisia, mutta meidän Miko on muuten tyttö. Miko on japanilainen nimi, ja koska me pidettiin siitä, ei ollut mitään tarvetta alkaa sitä muuttaa. Eikä sitä kai nyt muutenkaan voi toisen nimeä tuosta vain muutella, joten Miko on Miko edelleen. :)

Marketta kirjoitti...

Vai on Ikean korvapuustit löytäneet tiensä Houstoniin asti!
Minäkin erehdyin luulemaan, että Miko on suomalaisittain nimetty kollin-komistus, vaan näin ei sitten ollutkaan. Meidän Kallen miehisyys lienee kuitenkin varmaa.

Andy kirjoitti...

Jep, Miko on tyttö! Enpä ollut edes isommin ajatellut että se saattaisi olla suomalaisittain hieman epäselvää. Kalle kyllä viittaa tosiaan varsin miehekkääseen kisuun. :)