Pitkän loman jälkeen työt alkoivat taas viime viikolla, tällä kertaa Rice Universityn työntekijänä. Sääntöjen mukaan minun piti rekisteröityä henkilöstöhallinnossa 72 tunnin kuluessa työsuhteen alkamisesta. Niinpä marssinkin heti ekana päivänä toimistolle, ja siinä se päivä sitten hurahtikin. Eteen lyötiin meinaan sentin paksuinen läjä kaavakkeita täytettäväksi. Ensi alkuun pari sivua omia ja lähiomaisten henkilötietoja, rikostaustaselvityksiä jne. Varmuuden välttämiseksi kaikista maahantulodokumenteista sun muista papereista otettiin vielä valokopiot arkistoon. Toisen puolen paperinipusta muodostikin sitten liuta omalla allekirjoituksella hyväksyttyjä ja/tai luetuksi kuitattuja yliopiston virallisia käytäntöjä. Paperisavotta huipentui kun toimistosihteeri lopuksi leimasi jokaisen sivun erikseen vastaanotetuksi. Ei päässyt onneksi käsi väsymään, kun homma hoitui leimasinkoneella;)
Byrokratia ei tietenkään tullut kerralla valmiiksi, vaan tänään oli vuorossa vielä tapaaminen "työterveyshuollon" edustajan kanssa sekä rekisteröityminen palkanlaskentaan. Onneksi Andy komensi aamulla ottamaan kaikki mahdolliset paperit uudelleen mukaan, sillä selvästikään henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan tietojärjestelmät eivät tee yhteistyötä. Taas täytettiin meinaan pari sivua henkilötietoja ja otettiin passista yms. valokopiot. Ne samat tiedot siis, jotka pari päivää aiemmin olin antanut käytävän toisella puolella... Kaavakkeissa oli myös kohta, johon sain itse täyttää vuosipalkkani. Oiskohan ne huomannut, jos olisin tehnyt taktisen pilkkuvirheen?
Täkäläinen "työterveyshuolto" toimii muuten vähän eri tavalla kuin Suomessa. Itse pitää valita minkä tasoisen terveysvakuutuksen haluaa ottaa ja yliopisto sitten subventoi maksuja. Eli mitä kalliimman vakuutuksen otat (vähennetään palkasta) sen suuremman "edun" saat. Ja Kela vielä pyysi minulta todistusta, etten vaan kuulu Yhdysvaltain sosiaaliturvan piiriin..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Kylläpäs se on monimutkaista siellä tuo työhönmeno. Onnea "uudelle" työntekijälle.
Kyllä täälläkin kaikenlaista kysellään, kun ilmoittauduin sinne rekrytointitoimistoon. Sain täyttää vaikka kuinkapaljon erilaisia kaavakkeita, ja se oli vasta ilmoittautuminen, haastattelu on vielä tulossa.
Ajattelin nimittäin vielä eläkkeelläkin tehdä jonkinverran keikkatöitä.
Rauni: Taitaa sitä paperisotaa olla vähän kaikkialla, mutta ainakaan Suomessa ei yleensä tarvitse joka sivua erikseen merkata puumerkillä luetuksi:) Toimiston virkailijat lupasivat muuten täytellä vielä jonkun (vero?)kaavakkeen mun antamien tietojen pohjalta. Ja mun täytyy sit mennä sekin vielä erikseen allekirjottamaan. Kolmas kerta toden sanoo...
Niinpä niin, ja Suomessa valitetaan setämättömästä byrokratiasta ... Hesarissa just kerrottiin uudesta kahvilayrittäjästä, joka ei voi saada starttirahaa jos omaa Y-tunnuksen, mutta kaikkien laitteiden tilaaminen taas ilman Y-tunnusta on perin vaikeaa.
P.S. minunkin työhalukkuuttani nykyisen kotikaupungin psy-osastolla tedusteltiin tässä taannoin.Kuinkahan paljon kaavakkeita siitä koituisi byrokratian kitaan?
marketta: Kyllä se on varmaan vaan parempi pysyä eläkkeellä, ettei vahingossa päädy byrokratian rattaisiin.
Lähetä kommentti