Ihan älytön viikko takana! Meillä töissä vietettiin taas vuotuista International Education Weekia, mikä tarkoitti etenkin itselleni pitkiä ja rankkoja työpäiviä. Kolme päivää viidestä meni reilusti ylitöiksi ja lauantaina oli tarkoitus järjestää taas jalkapalloturnaus, mutta huonon ja sateisen sään vuoksi kentät laitettiin kiinni, eikä me saatukaan pelata. Tosi harmi, koska tulee olemaan suuri työ yrittää löytää turnaukselle uusi aika ja saada kaikki järjestykseen, mutta toisaalta keskityin pitkän viikon jälkeen siihen kuuluisaan hopeareunukseen. Sen sijaan, että olisin joutunut kuudentena aamuna peräkkäin raahautumaan kampukselle kahdeksalta, sain nukkua ihan just niin pitkään kuin huvitti. Ja ottaa vielä myöhemmin puolentoista tunnin päikkärit sohvalla. Miten niin tais vähän väsyttää...
Ja sitten hopeareunuksista ihan toisaalle... Viimeksi avautuessani Texansien surkeasta kauden alusta, menin kommenteissa sanomaan ettei ne kai paljon huonomminkaan voi pelata. Sittemmin pojat ovat mm. vaihtaneet quarterbackia, pitäneet väliviikon, ja pelanneet viisi peliä. Näistä viidestä pelistä Texansit ovat onnistuneet voittamaan aivan tasan nolla. Tämä on ylivoimaisesti pisin tappioputki koko joukkueen historiassa, ja just nyt kaikki lähinnä vaan odottaa että tämä hirvittävä kausi olisi ohi.
Otsikon 0.7 oli tilastonikkarien viime viikolla ilmoittama todennäköisyys prosentteina sille, että Texansit yltää tällä kaudella playoffeihin. Kun tänään onnistuimme häviämään koko liigan huonoimmalle joukkueelle (mikä muuten taitaa tehdä meistä ihan virallisestikin sen liigan huonoimman joukkueen), tuo prosenttiluku meni vielä melkoisesti alaspäin, ja on tällä hetkellä nolla-piste-nolla-nolla-yksi. Että ensi kautta odotellessa.
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti