Valkyyria

Kylläpäs aika kuluukin nopeasti. Eilen tuli kuluneeksi esimerkiksi tasan kuusi vuotta siitä, kun me muutettiin Houstoniin (vain vuodeksi, tietenkin...). Eilen tuli täyteen myös noin vuosi siitä, kun me käytiin Houston Grand Operassa katsomassa Nibelungin sormuksen ensimmäinen osa, Das Rheingold. Ja sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa: on kakkososan aika!!

On aina virhe ladata hirmuisia ennakko-odotuksia yhtään mihinkään kokemukseen, koska se vain tarkoittaa sitä että pettyminen on todennäköisempää. Siksipä olinkin hieman salaa huolissani siitä, miten paljon Die Walkürelta odotin. Vaan huoli oli turhaa, kyseinen oopperakokemus nousi nimittäin heittämällä upeimmaksi näkemäkseni. Ja kyllä, tähän lasketaan mukaan La Traviata niin Houstonissa kuin Metropolitan Oopperassakin.

Die Walküre oli huikea, upea ja niin kovin mahtipontinen, kuten Wagnerin kuuluukin olla. Toteutus oli ihan yhtä ainutlaatuisen mahtavaa kuin Das Rheingoldissakin, Houston Grand Operan orkesteri oli mieletön tehden Wagnerille oikeutta ja laulajat olivat kaikki erinomaisia. Ekstrahienoutta lisäsi se, että Karita Mattila lauloi Sieglinden roolin, ja tällä kertaa hänen upeutensa pääsi vielä paremmin esiin, kun kyseessä ei ollut sellainen muuten läpisurkea kokemus kuin Fidelio. Päinvastoin, koko ilta oli vaan niin huippu, ettei mulla meinaa riittää sanavarasto sen kehumiseen. Huikea, upea, mahtava, mieletön.

Nibelungin sormus on tunnetusti valtava eepos, jonka yksittäiset osat ovat toinen toistaan pidempiä. Das Rheingold kahden ja puolen tunnin mittaisena on sellainen kevyt lämmittely, kun osa kaksi, Die Walküre, kellotti eilen neljä tuntia ja viisikymmentä minuuttia. Kuulostaa etukäteen melko huolestuttavalta, mutta me oltiin Villen kanssa molemmat jälkikäteen yllättyneitä siitä miten nopeasti aika meni. Se ei nimittäin tuntunut likimainkaan viideltä tunnilta, eikä kahden väliajan tarjoamien jaloittelutaukojen ansiosta missään vaiheessa ollut tippaakaan tukalaa. Sitä paitsi, tämän kuuleminen livenä olisi ollut melkoisen tukaluudenkin arvoista:

Vuoden päästä Siegfried. Odotukset ovat pelottavan korkealla jo nyt.

Kuva lainattu täältä.