maanantai 11. lokakuuta 2010

Voi pyhä nenälävistys

Täällä on hyvin tavallista että koulut rajoittavat eri tavoin oppilaidensa ulkomuotoa. Rajoitusten kirjoon mahtuu niin koulupukukäytäntöä kuin liian paljastavan pukeutumisen kieltäminen. Monesti myös kasvoissa olevat lävistykset tai ”luonnottoman” väriseksi värjätyt hiukset ovat kiellettyjä, kuten myös jengitunnusten tai -värien käyttö. Sääntöjä rikkova oppilas erotetaan yleensä määräaikaisesti koulusta, kuten kävi viime vuoden puolella yhdelle houstonilaiselle pojalle jonka sänkitukkaan oli ajeltu korisjoukkue Rocketsin logo. Käytännöistä voi olla montaa mieltä, mutta ainahan voi laittaa jälkikasvunsa johonkin toiseen kouluun jos säännöt eivät kelpaa.

Täällä on voimissaan myös varsin kannatettava ajatus uskonnonvapaudesta, joka tarkoittaa sitä että esimerkiksi uskonnollisista syistä käytettävät asusteet eivät voi koskaan kuulua koulujen rajoitusten piiriin. Ja tästä päästäänkin eilisessä lehdessä huomiomme kiinnittäneeseen juttuun 14-vuotiaasta tytöstä, joka erotettiin kasvolävistykset kieltävästä koulusta nenälävistyksensä vuoksi. Kyseinen neitokainen nimittäin kuuluu yhdessä äitinsä kanssa pieneen uskonnolliseen yhteisöön, jonka nimi on Church of Body Modification, elikäs vartalon muokkaamisen kirkko. Kyseiseen kirkkoon kuuluvat kokevat, että heille tatuoinnit, lävistykset ja muut vastaavat muokkaukset ovat hengellistä toimintaa ja vahvistavat heidän uskoaan. Niinpä siis tämän koulusta erotetun tytön nenälävistyskin on oikeasti uskonnollinen, joten erottaminen oli vastoin hänen perustuslain takaamia oikeuksiaan toteuttaa uskontoaan.

Että sellasta. Mua kiinnostais ihan hirmuisesti tietää että kuinka moni lävistyksestä tai tatskasta haaveillut oppilas täyttää tälläkin hetkellä kyseisen kirkon jäsenhakemusta ihan innoissaan löytämästään porsaanreiästä iloiten. Ja sit mua kiinnostaa kanssa että miten käy siinä oikeudenkäynnissä jossa asiaa käsitellään, koska luonnollisestihan se koulu on nyt haastettu oikeuteen. Kaikenlaista jännää siis.

Kerrottakoon vielä, että hupaisasta aiheesta huolimatta mulla oli ihan suunnattomia vaikeuksia saada tämä tarina tekstimuotoon. Selailin sitten vanhoja, viimevuotisia blogijuttuja inspiraation perässä ja tajusin, että meillä on nykyään ihan surkeat jutut. Jostain syystä nykyisin tulee kirjoitettua paljon harvemmin, lyhyemmin ja tylsemmin, enkä oikein tiedä miksi. Avauduin sitten Villellekin aiheesta ja sanoin että mähän olin kai joskus ihan hauska ja hyvä. Tähän kannustava aviopuolisoni totesi rakastavasti että niin, nykyään sä oot ihan tylsä ja huono. Niin kai sitten.

Koska en itse osaa siis olla hauska, ja olisi silti kiva hauskuuttaa, pitää varastaa materiaali muualta. Siispä lisään vielä täysin mihinkään liittymättömästi jalkapalloaiheisen videon, jolle olen tänään nauranut niin paljon, ja useampaan otteeseen, että meinasin tukehtua omaan huvittuneisuuteeni. Hippunen taustatietoa lienee paikallaan. Video on viime lauantain yliopistojalkapallo-ottelusta jossa vastakkain pelasivat kaksi texasilaista joukkuetta, eli Baylor (valkoisissa) ja Texas Tech (punaisissa).

Ja otetaas sit vielä ensin vähän sääntöjä. Eli Texas Tech yrittää kikkakolmosta, siis lyhyttä onside-potkua, jonka toivotaan johtavan siihen että potkaiseva joukkue saisi pallon heti takaisin itselleen, mutta ketuilleenhan se menee. Koska pallo etenee vain kahdeksan jaardia vähintään vaadittavan kymmenen sijaan on se edelleen pelattavissa, mutta tätä Texas Techin pelaajat eivät tajua. Siispä Baylorin kaveri tyynesti vain poimii pallon ja lähtee pinkomaan. Aina päätyyn ja touchdowniin asti.

En voi sille mitään mutta minusta tämä video on aivan hillitön. Olen nyt nähnyt sen jo muutamaankin otteeseen ja joka kerta viimeistään kolmannen hidastuksen kohdalla vesi valuu silmistä kun en saa nauruani hillittyä. Tunnustakaa nyt joku muukin pitävänne tilanteen absurdiutta huvittavana, etten mä ole ainoa outolintu. Ja ihan vaan jos jäi kiinnostamaan, tästä käsittämättömästä typeryydestä huolimatta Texas Tech voitti kyseisen pelin...

Ei kommentteja: