sunnuntai 30. elokuuta 2015

ATK-pulmia

Meillä taas vaihteeksi paukahti yks laite labrassa. Tai oikeemmin tällä kertaa laitetta ohjanneen tietsikan kovalevy sanoi sopimuksensa irti, eikä tietokone enää suostunut käynnistymään. IT-osasto sai onneksi kaikki tiedostot koneelta pelastettua, mutta itse laitetta ohjaamaan piti silti asentaa uusi tietsikka ja siihen uudet ohjelmat. Tämä homma lankesikin sitten mun kontolle.

Aika nopeasti kävi ilmi, että laitetta ohjaava softa on ilmeisesti kehitetty jo hyvissä ajoin ennen ihmeellisen internetin keksimistä. Ohjelma meinaan asennettiin ensin CD-levyltä, minkä yhteydessä se sitten kehitti noin 20-merkkisen ID-tunnisteen. Sitä ois voinut luulla, että tää tunniste ois sitten pitänyt syöttää prosessin päätteeksi netissä johonkin rekisteröintipalveluun tai jotain, mutta ehei. Piti soittaa laitevalmistajan asiakaspalveluun, joka ystävällisesti välitti soittopyynnön asiasta vastaavaan  tekniseen tukeen. Tukihenkilö soittikin sitten kohtuullisen nopeasti takaisin, mutta ois halunnu ID-tunnisteen sähköpostilla. Harmi vaan, että tyypin omituinen nimi ja sähköpostiosoite ei selvinnyt vielä kolmannellakaan tavauskerralla. Päädyttiin lopulta siihen, että se lähetti yhteystietonsa tekstarina mun kännykkään, josta sit kopsin ne ja sain lopulta ID-tunnisteen lähetettyä.

Tämä oli kuiteskin vasta puolet operaatiosta. Vastaukseksi meinaan sain taas n. 20 merkkisen salasanan, joka vuorostaan piti syöttää softan asennuksen yhteydessä tietokoneelle. Salasanan turvin ohjelman asennus sitten vihdoin onnistui, mutta antiikkinen kun on niin eihän se osannut itse tunnistaa, että mitä laitetta tarkalleen sen pitäisi ohjata. Tämän tiedon syöttämiseen tarvittiinkin CD:ltä löytyvää asennuksen apuohjelmaa, jossa sai pudotusvalikoista valita, mitä yksiköitä laitteessa oikein olikaan. Apuohjelma ei onneksi sentään tivaillut mitään uusia salasanoja enää. Siinä kohtaa olisi kyllä voinut jo hermo mennä antiikkisten rakkineitten kanssa tapellessa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt masiina taas pelittää ja olen sitä kertaalleen jo menestyksekkäästi käyttänytkin. Pidetään peukkuja, ettei seuraavaksi hajoa sellainen masiina, johon ei ole tehty varaosia enää vuosikausiin. Niitäkin meinaan labrasta löytyy ;)

4 kommenttia:

Lilli kirjoitti...

Kärsivällisyys on hyve :) Mutta kovin hankalalta kuulostaa!

Ville kirjoitti...

Joo, olisi se voinut kätevämminkin sujua

Marketta kirjoitti...

Kaikki ei siis ole paremmin edes Texasissa...

Ville kirjoitti...

Jep, jep. Perjantaina alkoi vedenpuhdistusmasiina kränäämään...