Mulla alkaa näköjään olla rutiinia omien tulosten esittämisessä ryhmäpalavereissa. Tein meinaan uuden ennätyksen ja tajusin vasta aamulla, että tänään on taas mun vuoro puhua. Ja ihan hyvin se sujui, eikä tullut edes hiki dioja laatiessa. Palaveri oli tosin siitä poikkeava, että jostain kumman syystä kaikki esimiehet oli kateissa. Mulle ei ainakaan koskaan selvinnyt oliko ne unohtanut koko jutun, vai oliko joku tärkeämpi tilaisuus kenties venähtänyt pitkäksi. Me joka tapauksessa päätettiin, ettei pomoja oo ennenkään kaivattu ja vietiin palaveri tyytyväisenä läpi.
Viime viikon työtapahtumiin kuului kerrassaan naurettava itseopiskelurupeama netissä, kun kaikkien labran jäsenten täytyi suorittaa byrokraattien ja rahoittajatahojen mieliksi sertifikaatit labraturvallisuudesta ja eettisesti vastuullisista toimintatavoista tutkimuksessa. No hommahan lähti käyntiin lupaavasti, kun kunkin osion aluksi piti ensin luvata lukeneensa nettikussin säännöt ja noudattavansa niitä (=kysymyksiin pitää vastata itse, eikä vastauksia saa kopioida kaverilta). Tässä vaihtoehdot joista valita raksi ruutuun:
- Vannon olevani se henkilö, joka kurssia oikeasti suorittaa.
- En ole kurssia suorittava henkilö, mutta haluan antaa luottamuksellista palautetta (=käräytä kaveri)
- En ole kurssia suorittava henkilö, mutta haluan silti jatkaa eteenpäin ja ymmärrän, että tämä voidaan tulkita huijaukseksi (=olen tyhmä ja auktoriteetteja kammoksuva ikävyyksien kerjääjä)
Näppäränä miehenä en kuitenkaan kompastunut tähän kohtaan, vaan pääsin itse oppimateriaalin kimppuun. Eettisistä ohjeista opin mm. että tulosten varastaminen, väärentäminen tai tyhjästä keksiminen on huijaamista, kun taas rehellinen erehtyminen ei sitä ole. Yleisestä labraturvallisuudesta mieltä jäi askarruttamaan seuraava kysymys: Saako ison läjän lattialle hajonneita lasinsiruja kerätä roskiin paljain käsin (oikein vai väärin)? Bioturvallisuudessa vaikeuksia puolestaan tuotti kysymys, mitä pöydälle levinneelle verelle/bakteereille/muulle biologiselle materiaalille pitää tehdä (putsataanko sotkut heti vai tehdäänkö ensin virallinen raportti esimiehelle)? Vastasin mä pariin kysymykseen väärinkin. Kun esim. tekstissä ensin kehotettiin huuhtelemaan silmille roiskuneita kemikaaleja vartin verran ja sitten oikea vastaus olikin että 15
sekuntia on sopiva pesuaika. Oli muuten ihan huippukurssit nuo. Ja mulla neljä uutta sertifikaattia, jotka voin laittaa mappiin.
5 kommenttia:
Haastava ensimmäinen kysymys ;) Toisaalta, mulla on kokemusta vähän samanlaisesta kyselystä. Meidän pomo on tällä hetkellä koulutuksessa, johon kuuluu hänen työnsä alkuarviointi (ja luultavasti aikanaan loppuarviointikin). Arviointilomakkeen ensimmäinen kysymys tuotti ongelmia. Lomakkeen linkki lähetettiin kaikille sähköpostilla ja sähköpostiviestissä kerrottiin ekasta kysymyksestä, että siinä pitää valita onko arvioitava henkilö sinun esimiehesi, alaisesi vai kollega. Mutta oikeasti lomakkeen ensimmäinen kysymys kuului että arvioitko kyseistä henkilöä hänen esimiehenään, alaisenaan vai kolleganaan. Täytyy brassailla, että minä en mennyt vipuun, mutta muuten meidän pomolla taitaa olla nykyään enemmän pomoja kuin alaisia...
lilli: Monivalintatehtävät on joskus yllättävän haastavia:)
Tuota, eikös sen pitänyt olla korkeatasoinen yliopisto? Toivoakseni kuitenkaan rotat eivät ole jättäneet uppoavaa laivaa vaan palaavat säädyllisesti pomoiksi pomojen paikalle hetimiten.
Kieltämättä muuten silmä voi olla 15 min hankaamisen jälkeen hieman huonona...
marketta: Ei hätää, pomot on taas paikalla. Ja ei niitä silmiä saa hangata, vaan pitää huuhdella juoksevan veden alla.
I see.
Lähetä kommentti