perjantai 11. helmikuuta 2011

Huippuloistomahtiuutisia

Avauduin joskus viime vuoden puolella työnhakuongelmastani, kun lähes kaikkialle haettaessa tarvitaan sosiaaliturvatunnus, jota minä en saa ennen kuin on työnantaja valmiina. Ikävä noidankehä kiersi kiertämistään ja onnistui jo varsin tehokkaasti lannistamaan suuren osan motivaatiostani, kunnes juttelin viime vuoden viimeisellä rouvalounaalla asiasta yhden kansainvälisten asioiden toimiston pääjehun kanssa. Hän tunnisti ongelman ja kehotti minua ottamaan yhteyttä Ricen henkilöstöosastoon, jossa voi ilmoittautua työnhakijaksi, eikä sosiaaliturvatunnusta tarvita kunhan on työlupa. Lupasipa vielä, että saan käyttää hänen nimeään.

Tartuinpa tuumasta toimeen ja tekaisin itselleni työnhakijaprofiilin. Sitten väsäsin hienot liitteet vapaan hakemuskirjeen ja ansioluettelon muodossa, jotka lisäsin hakemukseeni, jolla ilmoittauduin kiinnostuneeksi kaikista mahdollisista Ricen yliopistolla tarjolla olevista lyhyt- tai osa-aikaisista projekteista tai sijaisuuksista. Jos saisin edes jonkun pienen tilapäisduunin, saisin samalla myös sen sosiaaliturvatunnuksen, jonka jälkeen voisinkin sitten hakea melkein mitä tahansa hommaa.

Viime viikon lounaalla mainitsin sitten tälle pääjehulle että olin toiminut hänen neuvonsa mukaisesti, kun ajattelin että on kohteliasta informoida tosiaan käyttäneeni hänen nimeään. Samalla pienenä tausta-ajatuksena toivoin että tämä muistuttaisi häntä siitä, että hän lupasi pitää omatkin korvansa auki jos eteen ilmaantuisi joku minulle sopiva projekti. Suunnitelmani toimi täydellisesti, pääjehu nimittäin toisti aikaisemman lupauksensa ja pyysi vielä minua sähköpostittamaan hänelle puhelinnumeroni, jotta se olisi sitten helposti saatavilla jos jotain tosiaan löytyisi. Teinkin kotiin päästyäni työtä käskettyä.

Tämän viikon tiistaina sitten puhelin soi ja langan toisessa päässä oli juurikin tämä kyseinen OISS:n pääjehu. Hän kertoi että heillä on maaliskuussa tulossa pieni, noin kahden viikon mittainen projekti, johon he mieluusti ottaisivat minut mukaan jos vaan kiinnostaa. Ja tietysti kiinnosti! Projektin luonteeseen sen enempää menemättä, kyseessä on tosiaan lyhytaikainen juttu, jossa hommaa pitäisi olla parin viikon ajan muutaman tunnin verran päivässä. Tuntipalkka ei ole huikea, mutta pääasiahan on se, että tätä kautta saan sosiaaliturvatunnukseni, jonka lisäksi pienikin lisätienesti lämmittää toki mieltä. Ihan mahtava juttu, sovimme palaavamme asiaan lähempänä maaliskuuta.

Yllätykset eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä tarina sai jatkoa jo heti seuraavana aamuna. Yritän saada vielä tänään kerrottua että mitä sitten tapahtui...

2 kommenttia:

rauni kirjoitti...

ONNEA ONNEA !!!
Hieno homma. Nyt sitten olette molemmat Riceläisiä, ainakin hetkittäin.

Andy kirjoitti...

Jeps, minä tosin varsin tilapäisesti tarvittaessa, mutta kuitenkin. :)