Idiootin tunnustuksia, osa 2

Andyn paljastettua oman idiotisminsa lienee vain reilua kertoa, että aina ei mene putkeen tälläkään suunnalla. Valitin reilu viikko sitten, kuinka kaupasta ei millään löytynyt minulle uusia housuja, ja yhdeksi isoksi ongelmaksi mainitsin, että pakkaavat mokomat olemaan hiostavaa tekokuitua kaikki. Pieni epäilyksen kipinä jäi kuitenkin kytemään ja eksyinkin sitten myöhemmin Wikipedian pariin asiaa pähkäilemään. No sieltähän selvisi, että muoviksi luulemani rayon on yhtä kuin viskoosi eli rankasti muokattua luonnonkuitua, jota netissä kehuttiin oikein mukavaksi ja hengittävän sorttiseksi materiaaliksi. Tyhmästä päästä kärsii koko mies ja housut jäi aikanaan kauppaan henkarille roikkumaan.
Tänään oltiin sitten töitten jälkeen uudella innolla liikkeellä. Uhosin jo mennessä, että tänään ostetaan housut vaikka väkisin. Eihän sitä jaksa koko aikaa kaupoissa pyöriä. Osoitinkin kerrassaan esimerkillistä toimintaa ja ostin hyvän makutuomarin avustuksella peräti kahdet housut kerralla. Ja siis siitä ekasta ja ainoasta putiikista jossa käytiin:) Kerrassaan hyvin sujuneesta ostostelusta haltioituneina päätettiin sitten palkita itsemme vielä ravintolaillallisella ostarin kupeesta löytyneessä meksikolaisessa ravintolassa. Tämäkin valinta osui kohdilleen; oli meinaan sen verran hyvää ruokaa.
Ja kuten kuvasta näkyy, niin ei ollut ruokajuomissakaan valittamista;)