maanantai 15. maaliskuuta 2010

Grand Marquis

Positiivinen itsesuggestio toimi suurimman osa päivää, kun eilinen kruunasi meidän loistavan viikonlopun ennen illalla vaivannutta migreeniä. Sitä ennen oltiin kuitenkin ehditty käpyttelemään Rice Villageen katselemaan maailman menoa. Mitään ei ostettu, ei edes käyty kaupoissa sisällä, kun tarkoitus oli lähinnä kierrellä ja katsella. Ja tutkia, että mitä kaikkea paikasta löytyykään niiden jo ennestään tuttujen juttujen lisäksi.
Kotona innostuttiin vielä pitkästä aikaa uima-altaalle, ei ollakaan koko talvena käyty vaikka yksi altaista on lämmitetty ja kaikkea. Pakkohan se siis oli testata, kun Markettakin siellä heidän vierailun aikana pistäytyi useampaan otteeseen. Ja olihan tuo ihan miellyttävä, vaikka vähän turhan lämmin kun lähinnä kaivattiin sellaista virkistävää ja raikastavaa pulahdusta. Sen perässä käytiin sitten kokeilemassa myös sitä meille tutumpaa allasta, joka oli kyllä vielä melkoisen viileässä kunnossa vaikka päivisin lämpöasteet ovatkin jo parina päivänä tosiaan nousseet yli kahdenkymmenen. Minä sisulla sitten polskin menemään altaan kerran päästä päähän, mutta Ville kääntyi heti takaisin kastettuaan vähän varpaita. Se oli siis ihan nöösö.
Tänään lähdettiin heti aamusta hakemaan meille vuokra-autoa ja viemään omaa murua korjaamolle. Löydettiin sujuvasti se vuokraamo jonka olin etukäteen netistä katsonut, mutta sitten heti alkoi ongelmat. Heillä ei nimittäin ollut yhden yhtä vapaata vuokra-autoa, koska jossain paikassa oli joku häiriö, josta en sen paremmin tiedä. Mukava nainen tiskin takana kuitenkin kertoi, että heillä on toimipisteitä jotka palvelevat nimenomaan meidän korjaamon asiakkaita, joten voimme vain ajaa auton sinne ja meidät noudetaan sitten vuokraamon puolesta. Sopii mulle, ja niin tehtiin. Korjausajaksi arvioitiin noin viikkoa, jos ei mitään yllättävää ilmene. Siihen asti me ajellaan tällaisella.
Kerrassaan hupaisa, järkyttävän kokoinen auto. Tai no, ei tuo siihen Chevy Tahoeen verrattuna nyt niin huomattavan suuri ole, mutta on se meidän omaan nähden nyt ihan pirun leviä ja pitkä. Ja meidän mielestä aika nostalgisen näköinen noin niinkun vuoden 2009 autoksi, mutta se lienee kai sit tyypillistä Mercurylle.
Ihan hyvä sitä oli ajella, jonka lisäksi mikä tahansa missä on käyttökelpoinen takaluukku on mun mielestä tällä hetkellä askel parempaan suuntaan... Kaipa me siis tän kanssa se viikko pärjäillään, mutta sit olis kyllä kiva saada oma jo takaisin.

2 kommenttia:

rauni kirjoitti...

Positiivisuus on aina hyvä juttu.
Näyteikkunostoskierros on kivaa kauniina päivänä.
Uiminen piristää päivää aina. Muuten, Ville ei ollut nöösö hän oli kohtelias ja halusi pitää itsensä lämpimänä voidakseen lämmittää sinua kylmän uinnin jälkeen. Eihän se olisi onnistunut, jos hänkin olisi sinne kylmään veteen tullut. Vai mitä Ville?
Tuo autohan on varsinainen dollarihymy, pitää olla tosi-iso parkkiruutu jotta se mahtuu. Mahtuuko se kääntymään sinne teidän parkki paikalle, sinne kun on tiukka kurvi.Korkeudesta se mahtuu, kun Tahoekin mahtui.
Marketalle ja Sepolle; tervetuloa tänne kotisuomeen ja hyvää lomaltapaluulomaa.

Andy kirjoitti...

Ei se mitään lämmittänyt, vaan juoksi karkuun kun olin kuulemma ihan jääkalikka.. ;) Mutta auto on tosiaan kunnon jenkkikaara, vaikkei ihan Cadillac sentään olekaan. Mahtuu parkkiin muuten ihan hyvin, mutta perä puskee ruudusta ulos vaikka ajais nokan käytännössä seinään kiinni.. =D