Iltapäivän päätteeksi lähdimme sitten Marketan kanssa noutamaan työn raskaan raatajaa ja suuntasimme kohti ruokakauppaa. Viimeisessä risteyksessä ennen kohteeseen saapumista minä pysähdyin punaisiksi vaihtuviin liikennevaloihin, kun taas takanani ajanut rouva ei.
Onneksi kyseinen rouva oli ehtinyt itsekin jonkin verran jarruttaa, joten törmäys ei ollut tuota kovempi, eikä kenellekään käynyt mitään. Ja onneksi rouva myös välittömästi ojensi vakuutus- ja yhteystietonsa meidän suuntaan, myöntäen täysin olleensa tilanteessa syypää.Koska paikallinen menettelytapa on meille entuudestaan tuntematon, soittelin kotiin päästyämme meidän automyyjä Stevelle, joka aikanaan lupasi auttaa missä tahansa pulmatilanteessa. Steve tiedusteli oliko poliisi kutsuttu paikalle, mutta eipä tullut kyllä mieleen, kun törmännyt rouvakin heti vapaaehtoisesti tietonsa tarjosi. Ehkä olisi silti ollut varmuudeksi hyvä kutsua, mutta jälkiviisastelu lienee turhaa ja Stevekin sanoi että peräänajo on muutenkin lähes poikkeuksetta niin selvä tilanne, että eiköhän tästä sen suuremmitta ongelmitta selvitä. Kehotti vielä kirjoittamaan tarkan kellonajan ja sijainnin sekä keliolosuhteet (satoi vettä) muistiin, jos niitä jossain vaiheessa pitää myöhemmin selitellä.
Sitten soitin meihin törmänneen rouvan vakuutusyhtiöön, johon jätin nauhalle pikaisen selvityksen ja omat yhteystietoni, koska virka-aika oli jo päättynyt, eikä asia ollut sentään ympärivuorokautisen päivystysnumeron arvoinen. Nauhoite lupasi että palaavat huomenna asiaan, joten eiköhän homma siitä sitten ala selviämään. Mutta voitte uskoa että harmittaa ihan pirusti, meidän muru kun on oikeasti ihan pieni vielä, ei kymppitonniakaan mittarissa. :(
2 kommenttia:
AI AI AI ihan sattuu teidän ja murun puolesta. Hyvä ettei teille itsellenne sattunut mitään vakavampaa, säikähdys ja harmitus menevät kyllä aikanaan ohi.
Murunkin vammat saadaan varmaan kosjattua. Minäkin olen kerran saanut perässätulijan takakonttiin, tosin siintä ei jäänyt oikeastaan mitään jälkiä mun kulkupeliin, mutta takanatulija sai peräkoukun kuvan keulaansa, lupasi kärsiä omat kulunsa,syyllinen kun oli. Niin,että kyllä niitä vahinkoja aina välillä sattuu.
Jep, ja tuleepahan sitten selvitettyä sekin että miten tällainen asia täällä hoituu. Vaikka luvalla sanoen olisi kyllä tämä uusi kokemus saanut jäädä väliinkin.. ;)
Lähetä kommentti