perjantai 5. marraskuuta 2010

Lomaraportti: Chevy Suburban

Ennen kuin pystyttiin vieraiden kanssa edes ajattelemaan road tripille lähtöä, oli kerrassaan välttämätöntä hankkia jälleen vuokra-auto. Niin ihana, ja toukokuun road tripillä myös erinomaiseksi matkakumppaniksi osoittautunut, kuin meidän oma Jetta-muru onkin, ei siihen mitenkään voi tunkea seitsemää matkustajaa. Viime vuonnahan me ratkaisimme ongelman vuokratulla Chevy Tahoella johon siskokullan kanssa ihastuttiin perinpohjin, mutta tällä kertaa oli keksittävä jotain muuta. Vaikka Tahoe vetikin vaadittavan matkustajamäärän ihan kivutta, oli siinä myös suoraan sanottuna aivan naurettavan pieni tavaratila. Jopa siinä määrin että kun käytiin kaupassa, piti ruokakassienkin asettelua oikein pohtia ja suunnitella. Ei tuo viime vuonna erityisemmin haitannut, mutta nyt me aioimme tien päälle liki viikoksi, minkä vuoksi vaatimukset vuokra-auton tavaratilaa kohtaan nousivat huomattavasti merkittävämpään rooliin. Ei auttanut mikään, Tahoe tuomittiin liian pieneksi autoksi meille.
Tässä vielä vuodentakainen vertailukuva siitä liian pienestä Tahoesta meidän Jetta-kirpun rinnalla.

Onneksi olemme isojen autojen luvatussa maassa, joten ongelman ratkaisu oli varsin yksinkertainen: Chevy Suburban. Tavaratila oli Tahoeen verrattuna moninkertainen, eikä meillä ollut mitään ongelmia saada kaikkia kamoja reissuun mukaan. Sekään ei haitannut että tavaran määrä lisääntyi jokaisen matkamuistomyymälän kohdalla... Matkustajakapasiteetti näissä autoissa on sama, mutta todellisuudessa matkustajilla on Suburbanissa enemmän tilaa kuin Tahoessa. Eikä ajomukavuudessakaan ollut niin yhtään mitään valittamista. Aika hulppea auto kaikin puolin. Ja suhteellisen tuliterä, matkamittarissa ei ollut kuin reilut tuhat mailia kun me se saatiin (sit olikin aika reippaasti yli 4000 kun palautettiin).
Vertailussa huikea Chevy Suburban ja tuttuun tapaan meidän Jetta.

Kyllä tällä autolla kelpasi tosiaan reissata, etenkin kun ollaan koko porukka aika tottuneita istumaan autossa pitkiäkin matkoja. Mm. jo viime vuotena hitiksi noussut Pähkinä-laulu viihdytti meitä useamman mailin ajan, ja mulla pyörii vieläkin ajoittain päässä Iitun uutena opettama Laiska lehmä...

2 kommenttia:

rauni kirjoitti...

Olihan siinä autossa tosiaan hyvä matkustaa. Sielllä oli hyvä istua myös ihan takapenkeillä ja sieltäkin käki hyvin joka puolelle.
Sitä näkemistähän siellä reissulla kyllä riitti.
Hauska juttu tuli vastaan siinäkin kuinka siellä kuljetetaan uusia kuorma-autoja. Ne oli kuin sirkusnorsut. vetoauton perän päälle oli kiinnitetty sen uuden auton etuosa, takapyörät olivat maassa ja sen perän päälle taas uusi auto ja niitä oli yleensä kolme uutta sen vetoauton päällä.
Enempää ei voinut laittaa, kun olisi ottanut jo viimeisen perä maahan. Valitettavasti en saanut siitä kuljetuksesta kuvaa, vaikka yritin sitäkin bongata. Ei yhtään silloin, kun olisi ollut kamera käsillä.

Andy kirjoitti...

Jeps, aina välillä täällä näkee teillä sellaisia ratkaisuja ettei voi jäädä muuta kuin tuijottamaan, että mitä ihmettä tuossa oikein tapahtuu. Mutta sit kun on vähän aikaa katsellut niin aika usein joutuu toteamaan että oikeastaan ratkaisu on varsin fiksu. :)