Houstonissa ei mitenkään voi vierailla käymättä Space Centerissä, joten eihän siinä muu auttanut kun suunnistaa kohti jo tutuksi käyneitä maisemia. Visiitin jälkeen isäkulta ilmoitti että hänelle alkaisi tuo NASA jo riittää nyt kun on kahteen kertaan käynyt, mutta itsehän voisin piipahtaa siellä vaikka kuinka monesti enkä varmaan koskaan kyllästyisi (
uusinkin samalla reissulla vanhentuneen jäsenyyteni toiseksi vuodeksi). Kyllästymisen merkkejä ei osoittanut myöskään Emppu, jonka lomatoiveiden listalla uusi visiitti NASAan taisi olla ihan ykkössijalla, ja viihtyivätpä päivän verran kaikki muutkin ihan mukavasti. Parasta antia, ainakin minun mielestäni, on edelleen se kiertoajelu Johnson Space Centeriin.
Tällä kertaa keskusaukion vaihtuvana erikoisnäyttelynä oli valtava Legolinna, josta löytyi niin haarniskoita, vankityrmä, kuin aarretta vartioiva lohikäärme poikasineen. Koko homma huipentuu jossain vaiheessa järjestettävään kilpailuun, jossa pitää rakentaa legoista esimerkiksi avaruussukkula, mutta valitettavasti tämä tapahtuma on vasta myöhemmin. Harmi, sillä Emppu olis varmasti ollut aika haka tässä lajissa.
Vieraat luonnollisesti tyhjensivät matkamuistomyymälää oikein urakalla ja kartuttivat NASA-kamavarastojaan, mutta tarttuipa pari juttua mukaan itsellenikin. Ville, jonka piti olla töissä, sai tuliaisena avaruusmato-karkkeja ja palapelin jonka kuvassa oli avaruussukkulan ohjaamoa. Voipi olla vähän haastava kun siinä riittää kuitenkin kytkintää ja mittaria vaikka muille jakaa. Ja itselleni ostin NASA-hupparin. Vihdoinkin, en ollutkaan odottanut sellaista kuin vasta vähän yli vuoden. Kyllähän siellä huppareita on ollut myynnissä ennenkin ja moni vieraista on sellaisia ostanutkin, mutta ne on kaikki ollut pään yli puettavaa mallia, enkä itse oikein välitä kyseisestä mallista. Niissä kun mielestäni jää se huppu aina ikävästi mytyksi ylös niskaan, kun se saisi paljon mieluummin laskeutua kivasti vähän alemmas. Joten nyt kun siellä vihdoinkin myytiin huppareita joissa on vetoketju edessä, en edes pysähtynyt harkitsemaan, vaan ostopäätös oli värin valintaa (
luonnollisesti musta) vaille valmis välittömästi. Koska en laiskana ihmisenä kuitenkaan jaksa kuvata kyseistä vaatetta just nyt erikseen, tässä sen sijaan pari NASA-kuvaa lisää ihan muuten vaan...
Tällä kertaa keskusaukion vaihtuvana erikoisnäyttelynä oli valtava Legolinna, josta löytyi niin haarniskoita, vankityrmä, kuin aarretta vartioiva lohikäärme poikasineen. Koko homma huipentuu jossain vaiheessa järjestettävään kilpailuun, jossa pitää rakentaa legoista esimerkiksi avaruussukkula, mutta valitettavasti tämä tapahtuma on vasta myöhemmin. Harmi, sillä Emppu olis varmasti ollut aika haka tässä lajissa.
Vieraat luonnollisesti tyhjensivät matkamuistomyymälää oikein urakalla ja kartuttivat NASA-kamavarastojaan, mutta tarttuipa pari juttua mukaan itsellenikin. Ville, jonka piti olla töissä, sai tuliaisena avaruusmato-karkkeja ja palapelin jonka kuvassa oli avaruussukkulan ohjaamoa. Voipi olla vähän haastava kun siinä riittää kuitenkin kytkintää ja mittaria vaikka muille jakaa. Ja itselleni ostin NASA-hupparin. Vihdoinkin, en ollutkaan odottanut sellaista kuin vasta vähän yli vuoden. Kyllähän siellä huppareita on ollut myynnissä ennenkin ja moni vieraista on sellaisia ostanutkin, mutta ne on kaikki ollut pään yli puettavaa mallia, enkä itse oikein välitä kyseisestä mallista. Niissä kun mielestäni jää se huppu aina ikävästi mytyksi ylös niskaan, kun se saisi paljon mieluummin laskeutua kivasti vähän alemmas. Joten nyt kun siellä vihdoinkin myytiin huppareita joissa on vetoketju edessä, en edes pysähtynyt harkitsemaan, vaan ostopäätös oli värin valintaa (luonnollisesti musta) vaille valmis välittömästi. Koska en laiskana ihmisenä kuitenkaan jaksa kuvata kyseistä vaatetta just nyt erikseen, tässä sen sijaan pari NASA-kuvaa lisää ihan muuten vaan...
4 kommenttia:
Nasa on aina käymisen arvoinen paikka. Vaikka ne opastuskierroksen puheet menikin yli minun ymmärrykseni, niin jotain kuitenkin tajusin. Ne raketit ja sunmuut vempeleet on mielenkiintoisia.
Puhumattakaan matkamuistomyymälästä ja sen ihmeistä, paljonhan niitä sieltä tarttui mukaan tuliaisiksi ja omaksi iloksi. Pystyin kuitenkin vastustamaan ostohysteriaa, nimittäin se laventelinvärinen vetskarihuppari jäi sinne, oikeasti en sitä tarvitse, mutta olihan se kaunis.
No en minäkään sitä omaa huppariani nyt niin ihan välttämättömästi tarvitse, mutta ostin silti, ilman hitustakaan huonoa omatuntoa, kun kerta olin siitä niin pitkään haaveillut. ;)
En tunne minäkään huonoa omaatuntoa vaikka ostoskorissani oli aikamoinen arsenaali erilaista Nasa-kamaa... olisi ollut vieläkin enemmän mikäli kyseinen puoti ei olisi ollut sulkemassa ovia ;-)))) vielä jäikin vähän muutama juttu harmittamaan ja joita tuliaisiksi volkkariinne ajattelin pyytää.......Emppu tosiaan viihtyi Nasassa eikä poika varmaan unohda käyntejään koskaan. Iitukin oli sen verran siellä vierailun lumoissa, että jakoipa kokemustaan koulussakin valitsemalla äikän esitelmän aiheeksi juuri Nasan avaruuskeskuksen...Kuuleman mukaan saikin Opettajan kehut esitelmästä, koska a ) opettaja kuunteli niin tiiivisti ettei ehtinyt edes kommenttejaan kirjoittaa samalla B) iitu esitteli asian niin kiinnostavasti että hänestä kuulemma huokui innostuneisuus ja mielenkiinto asiaa kohtaan. Hyvin valittu aihe siis c) kukaan luokassa ei pulissut omiaan vaan kaikki kuunteli hiljaa (eikä johtunut että kukaan olisi nukahtanut ) ;-))
NASA on paras!! =D
Lähetä kommentti