tiistai 19. toukokuuta 2009
Patella luksaatio
Vanha tuttu vihollinen nosti eilen päätään kun sain jotenkin polveni muljahtamaan varsin ikävästi. Onneksi pahimman kivun vähän hellitettyä huomasin, ettei käynyt ihan niin pahasti kuin pelkäsin. Voidaan siis ehkä puhua lievästä sijoiltaanmenosta, kun pikaisesti vain käväisi pois paikaltaan... Sen verran kuitenkin ketutti ettei ihan kauheasti huvittanut eilen mitään kirjoitella, mutta olkoon tänään uusi päivä. Tosin vuodelevon puolelle menee kun vähän juimii kävellä, mutta lohduttaudun sillä ettei käynyt likimainkaan niin pahasti kuin joskus ennen. Polvi on esimerkiksi ihan normaalin kokoinen kolminkertaisen sijaan. Että kyllä tää tästä taas, on se aina ennenkin helpottanut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kai muistit kääriä sen kylmään???
Kyllä mä osaan, näin on käynyt aika monta kertaa ennenkin...
Kurjia tuollaiset vaivat kun ne rajoittavat vapausasteita harrastaa mitä ikinä haluaisi. Onneksi ei käynyt huonommin. Lämpimin terveisin Olli ja Riitta
Jep, aika säikähdyksellä taisin selvitä tällä kertaa. Odotan siis nopeaa toipumista.
eikös me sovittu, et se polven kans pelaaminen loppuu? ei se, et jonkun mielestä kroppa on oma henk.koht. huvipuisto tarkota, et sil kannattaa ihan mitä tahansa tehä. auts, sympatiakipuja. pikasta paranemista!
Sovittiin joo, mutta enhän mä ikinä mitään tottele.. Mutta kyllä tää taas tästä.
Lähetä kommentti