sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Synttärisankari

On nää paikalliset kyllä vekkuleita. Käytiin nyt illalla syömässä hotellin lähettyvillä olevassa meksikolaisessa ravintolassa. Ruoka oli erittäin hyvää ja sitä oli enemmän kuin riittävästi, asiakkaita sen sijaan oikeinkin harvakseltaan. Meidän lisäksi vain kolmessa muussa pöydässä oli ihmisiä.

Yhdessä pöydässä istui kaksi nuorta miestä, joista toinen yllättäen nousi seisomaan ja taputti käsiään, pyytäen samalla kaikkien huomiota. Sen saatuaan hän kertoi kuinka hänen kaverillaan on tänään synttärit, ja kaikkien on nyt aivan kerrassaan välttämätöntä laulaa onnittelulaulu. No mehän sitten laulettiin, ja kaikilla oli kovasti hauskaa.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Noin viisi, ehkä kymmenen minuuttia myöhemmin nousi läheisessä pöydässä istuvista kahdesta naisesta toinen, ja lähti kävelemään kohti vessoja. Tai näin minä oletin, kiinnittämättä sen enempää huomiota asiaan. Vaan ei, leidi ei ollutkaan menossa vessaan, vaan käveli suoraan synttärisankarin pöytään, tarttui poikaa kasvoista, ja muiskautti onnittelupusun suoraan suulle, aiheuttaen ympäristössä mitä suurinta hilpeyttä. Hauska ilta siis.

2 kommenttia:

mama kirjoitti...

voitko ikinä kuvitella, et kukaan nousis suomes ravintolas pystyyn ja sanois, et "nyt me kaikki lauletaan tälle mun synttärisankarikaverille"? sehän vietäis pillit soiden johonkin lataamoon...

Andy kirjoitti...

Niinpä. Tai vaikkei vietäiskään, niin ei kukaan kumminkaan laulais mukana...