Mä olen vähän ihastunut Houstoniin. Tai oikeastaan aika paljonkin. Mulle käy hirmu helposti niin että ihastun paikkoihin missä pääsen käymään, joten sinänsä ei ole lainkaan yllättävää että oon ihastunut myös Houstoniin. Tämä on juurikin sellainen kaupunki jossa voisin hyvinkin kuvitella asuvani pysyvämminkin, jos siihen olisi pätevä syy. Ei kyllä ole, ja kyllä me ollaan tulossa vuoden jälkeen kotiin, mutta mulle jää ehdottomasti mitä parhaimmat muistot Houstonista. Täällä on oikeasti aika mahtavaa.
Houstoniin ihastuminen ei siis yllätä, mutta se vähän yllättää ettei koti-ikävä ole päässyt iskemään missään vaiheessa. Hyvähän se siis on, ettei täällä tarvi ikävissään kärvistellä, mutta olisin mä kuvitellut että sellaisia tunteita olis kumminkin ilmennyt. Toisaalta koti-ikävän puutteeseen on varmasti vaikuttanut se, että yhteyttä Suomeen on tullut pidettyä suhteellisen tiiviisti ja meillä on noita vieraitakin käynyt ihan kivasti. Ja tietenkin se, että Houston on tosiaan osoittautunut ihan hirmu kivaksi paikaksi olla ja asua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Kerrankin olen siskolikan kanssa täysin samaa mieltä että Houston on upea kaupunki. Mä olin sen vajaan kahden viikon aikana aivan myyty.. ja niin oli lapsetkin.. olis jääneet jouluun saakka. Mikäs siellä on asuessa. Kai sulla nyt vähän sentään on koti-ikävä silti.. kun me ei olla siellä ;-)
Tietty meillä on vähän ikävä kaikkia ihmisiä, mutta justhan te olitte kylässä, niin kyllä me sentään joululomaan asti pärjäillään... ;)
Joo meidänkin mielestä se oli hieno kaupunki, Mauri jopa lupasi
"jos tulee ISO lottovoitto, niin tullaan sinne takaisin lämmittelemään".
Meille oli aikaeroakin pahempi se lämpöero, ei meinannut tarjeta muualla kuin saunassa. Onneksi nyt jo ollaan siitäkin toivuttu.Kyllähän meilläkin on teitä ikävä, pakko välillä katsella valokuvia ja kalenterista lasketaan päiviä.
Lohduttaako jos kerron että syksy on viilentänyt ilmoja täälläkin? Kylmimmillään päivälämpö on laskenut jopa kympin tienoille, joka kyllä yllättävän kylmältä sitten tuntuukin.. Mietin siis yhä miten mahdetaan pärjätä Suomen talvessa..? ;)
Kyllä teidän yhteisoloanne seuratessa ilman muuta tulee ajatus siitä, että viihtymisesi/viihtymisenne suurin tekijä on ihana parisuhde! Tietenkin viihtymistä avittaa myös oiva ympäristö ja kontaktit kotisuomeen, mutta jatkakaa toistenne halauksia ja kiittämisiä kun sille suinkin löytyy mikä tahansa syy tai mielenjohde.
Olipa kivasti sanottu, kiitos! :)
oisit ny ees teeskennelly, et sul on hirvee ikävä kaikkii suomeen jääneitä...
eikä muuten mitään stressii suomen 'talvesta', lämpötila on varsin sitkeesti 5-7 astetta plussan puolella. ja sadetta riittää, en ees muista, et koska on viimeks ollu maa kuiva.
No siis joo, tietenkin me oikeasti ikävöidään teitä kaikkia, ihan kauheasti. Pitää vaan kato esittää urheaa että selvitään näistä päivistä joululomaan asti. ;)
Lähetä kommentti