Ihmeteltiin maailmaa eilen suuressa Galleria-ostoskeskuksessa. Turnauskestävyys ei riittänyt kuin yhden pienen osan kiertelyyn, mutta eiköhän me sinne vielä palata useampaan kertaan. Shoppailukin oli varsin menestyksekästä, sillä uusien kesäsandaalien lisäksi löydettiin myös synttärilahja eräälle kesäkuussa vuosia täyttävälle sukulaispojalle, joten pakettia on lupa odottaa. :)
Nää suuren maailman ostoskeskukset poikkeaa ihan vähän siitä mihin on kotona Myllyä tai Ideaparkia kiertäessä tottunut. Gallerian pohjakerroksesta löytyy nimittäin mm. luistinrata. Minä tykkäsin pienenä luistelemisesta ihan hirveästi ja onkin ollut monta kertaa puhetta, että olisi kiva käydä kokeilemassa vieläkö sitä pysyy pystyssä. Suurista suunnitelmista huolimatta ei kuitenkaan koskaan saatu aikaiseksi, niin ehkä nyt olisi hyvä tilaisuus.
Ilta menikin sitten lokoisasti sohvalla leffaa tuijotellessa. Joskus mikään ei vaan pysty kilpailemaan koti-illan kanssa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
minun ei sitten kannata sellaiseen kauppaan lähteä, kun näissä kotimaankin marketeissa rupeaa ahdistamaan.
Älä nyt, sit jos alkaa liikaa ahdistaan voi mennä vaikka kahville. Tai luistelemaan!
meinasin kysyy, et onko taking lives mistään kotosin, mut siinähän on angelina, joten mitä välii?
onnittelut (vihdoinkin!) löytyneistä sandaaleista!
toi luistelu on muuten äärimmäisen jännä vaihtoehto sille iänikuselle kahvittelulle, two thumbs up! jos siä viä ois roller derby, ni mä oisin jo varaamas lentolippui...
Oli se aluks ihan jees leffa muutenkin, mutta laatu heikkeni selkeästi loppua kohti... Vaan samapa tuo, Angelinan takia me taidettiin sitä lähinnä katsoakin. ;)
Testatkaa sitä luistelua, oltiin talvella Valtterin ja Miikan kanssa rautatietorin radalla testailemassa vanhoja taitoja. Ensimmäisen 10 min kuluttua tuntui että homma päättyy tähän mutta kummasti lihakset tottui luistimiin ja vanha taito alkoi osin palata. Se olisi niin tosi amerikkalaista puuhaa....Ja ottakaa meille valokuvia todistuskappaleiksi.
Kyllä mä luulen että meidän täytyy ihan oikeasti jossain vaiheessa mennä. Olishan se erikoinen kokemus.
Lähetä kommentti