Surkea peli

Käytiin tänään pitkästä aikaa katsomassa sitä käsimunaa ihan livenä... ;) Parasta antia oli se, kun tällä kertaa oltiin lippujen kanssa saatu kupongit joilla irtosi pari slaissia pizzaa ja limppari kumpaisellekin, joten lounaskin tuli kätevästi nautittua siinä pelin alkua odotellessa. Ja koska tuo oli siis sitä parasta antia, ei liene vaikea päätellä että Indianapolis Colts on edelleen, yhdentoista pelin jälkeen, vailla tappioita, ja Texansien playoff saumat mennyttä.

Positiivista oli se, että Texansit pelasi aivan älyttömän hyvän ensimmäisen puolikkaan ja olikin reippaassa johdossa kun mentiin tauolle. Mutta sit jotain tapahtui, ja kotiyleisö sai seurata kuinka Coltsit tuli takaa ja pieksi meidät ihan suohon. Hitto. Mut ei voi mitään, ja onhan Indianapolis oikeasti ihan älyttömän vakuuttava tiimi, eikä vähiten pelinrakentajansa Peyton Manningin ansiosta. Ei sitä miestä ihan suotta hehkuteta, mä voin ihan hyvillä mielin sit Superbowlin aikaan hurrata sille...

Opittiinpa sekin, että Colts-fanit ei ole järin mukavaa kansaa. Ilmeisesti tappioton kausi on noussut melko pahasti päähän, koska se huutelun määrä oli aikamoista. Olipa katsomossa pelin aikana ihan tappelukin, tosin sen verran oli ihmisiä välissä etten ihan nähnyt miten homma eteni. Sen näin kun riitapukarit saateltiin ulos, yksi Texans-fani verissä päin ja yksi Colts-fani käsiraudoissa, plus molempien kavereita sit vähän rauhallisemmissa merkeissä. Kurjaa kun ei osata hävitä kunnialla, mutta on kyllä kurjaa sekin, ettei toiset osaa voittaa reilusti.