Tänään oli taas, kuten joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona, lounas kaikille Ricen kansainvälisille naisille, olkoon he opiskelijoita, henkilökuntaa tai puolisoita. Hilasin minäkin luuni paikalle, koska ekalla kerralla oli kuitenkin ihan kohtuullisen hauskaa (viime kuun lounaanhan minä missasin, kun kampaamokäynti venyi vähän pitkäksi), ja ainakin sieltä saa ihan hyvän lounaan jos ei muuta.
Tällä kertaa paikalla oli vähän vähemmän ihmisiä kuin kaksi kuukautta sitten ja minäkin onnistuin saamaan itselleni istumapaikan oikein pöydän äärestä. Päivän teemana oli lähestyvä Kiitospäivä, jonka historiasta ja perinteistä käytiin varsin mielenkiintoista keskustelua. "Virallisen" osuuden jälkeen vuorossa oli vapaata seurustelua ja juttelinkin yhden oikein mukavan tytön kanssa, joka on ollut Suomessa joskus viisi kuukautta, lähinnä Tampereella. Juttu jäi vähän keskenkin kun hänen piti lähteä luennolle, mutta sovittiin että ehkä nähdään taas ensi kuun lounaalla.
Juttelin myös yhden lounaan vastuuhenkilön kanssa, koska hän oli varsin kiinnostunut englannin taidostani. Päädyttiin pohtimaan mm. tv-sarjojen ja elokuvien dubbaamista ja sitä miten hyvä on, ettei sitä vaikkapa nyt Suomessa tehdä. Oikeastaan kyllä ihan hauska tapa nuo lounaat, yritän kyllä päästä paikalle myös ensi kuussa. Sieltä saa sitä paitsi ilmeisesti joka kerta (ainakin syyskuussa sai kans) mukaan pienen pussillisen karkkia. Kyllä siis kannattaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuulostaa mukavasti kansainväliseltä, on varmaan ihan hauskaa! Yllättävän monet ihmiset eri puolilla maailmaa ovat joskus asuneet tai ainakin käyneet Suomessakin. Yksi parhaista jutuista sattui Gironde-joella keskellä ranskalaista ei-mitään, kun nuori mies airoissa lähestyi meitä soutuveneellä tiedustellen haluaisimmeko lahjaksi kalan, jonka hän juuri oli pyydystänyt mainitusta joesta. Hän oli edellisenä vuonna kuulema opiskellut Turussa! ja halusi siis muistaa ystävyydellä meitäkin suomalaispoloja.
Joo, on se kivaa. Ainoa miinuspuoli on se, ettei sitä kautta pääse kosketuksiin paikallisten kanssa, kun tosiaan juttu on suunnattu muista maista tulijoille. Ja se on ihan totta, että yllättävän tunnettu Suomi sit kuitenkin on, että aina joku on joskus käynyt, tai ainakin tuntee jonkun muun joka on. :)
Lähetä kommentti