Houstonissa juhlitaan varmaan Apollo 11:n vuosipäivää innokkaammin kuin missään muualla. Onhan kaupunki kuitenkin Lyndon B. Johnson Space Centerin koti ja siellä sijaitsee NASA:n ohjauskeskus. Vaikka raketit lähetetäänkin matkaan Kennedy Space Centeristä Floridasta, on vastuu sen jälkeen kavereilla Houstonissa ja kaupunki saikin nimensä esiin ihan maailmanlaajuisesti kun Neil Armstrong liki neljäkymmentä vuotta sitten totesi "Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed." (Puhumattakaan siitä kun Apollo 13:n miehistö muutamia vuosia myöhemmin lausui huomattavasti lainatumman repliikin "Houston, we've had a problem here.")
Vuosipäivää vietetään mm. nelipäiväisellä tapahtumalla downtownissa sijaitsevassa pienessä puistossa, jonka ohjelmaan kuului tänään mm. ilmainen ulkoilmateatterinäytös elokuvasta Apollo 13. Sinne siis. Ensimmäinen haaste oli parkkipaikan löytäminen. Tapahtuman nettisivut mainostivat runsasta määrää parkkiruutuja lähikatujen varsilla, joiden piti vielä olla kuuden jälkeen ilmaisia. Kadunvarsikylteissä ei kuitenkaan puhuttu kellonajoista mitään, ainoastaan että parkkimaksu maanantai-lauantai. Lyötiin kumminkin auto yhteen ruutuun ja mentiin tutustumaan maksuautomaattiin, mutta tieto maksuttomuudesta iltaisin piti vissiin paikkansa, kun laite ei suostunut kertomaan hintaa.
Joku käsittämätön ajatuskatkos ilmeisesti aiheutti sen, että meillä oli puiston mittakaava ihan erilaisena mielessä kun miltä se paikan päällä vaikutti. Ehkä me sitten haahuiltiin jossain väärällä alueella, mutta tuhat henkeä vetävää amfiteatteria ei kyllä sattunut silmiin. Hirmu pitkään ei sitten kyllä kierreltykään, kun taivaalle kertyneet mustat pilvet kehottivat siirtymään takaisin autoa kohti. Sade alkoi just kun päästiin autoon sisään ja sitä muuten sitten tuli sitä vettä, ukkosen jyristäessä ja salamoidessa ihan kohdalla. Ukkoskuuroja on lupailtu sääennustuksissa jo useamman päivän ajan, mutta ei ole näkynyt ennen tätä päivää. Ajeltiin sitten takaisin kotiin, kun ei tuo ulkoilmateatteri oikein sadesäällä houkuttele.
lauantai 18. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Me emme tehneet turhaa reissua, kun tänään kävimme ulkoilmakonsertissa.
Kansanpuistossa oli nimittäin Erkki Liikasen 50v,taiteilijakonsertti.
Liikasen jonka Tarja pienenä väitti kivenkoaa olevan vain tv-hahmo, ei oikea ihminen, kunnes kaupassa sai todeta asian oikean laidan.
Oli muuten mahtava konsertti, esiityjiä laidasta laitaan, eli oopperalaulajista viihdetaiteilijoihin.
Oli muuten myös Tarjan koulutoveri,
Inkeri, muistatko.
no, ei aina voi onnistaa. 8-)
ei oo oikeen hyvä päivä ollu täälläkään. täysin epäonnisen viikon (päällimmäisinä mieles jätti-ihmissyöjäkasvin hyökkäys ja autokolari) vika päivä alko loistavasti:
aamulla painoin puhelimen torkkukytkintä ja käperryin takas sänkyyn. ja löin pääni yöpöydän kulmaan. auts. tiskatessa tipautin keraamisen uunivuoan lattialle ja sehän meni miljoonaks pirstaleeks. joista yks viilsi mun sormen auki. ja toinen uppos kantapäähän niin syvälle, et jahka tästä siirryn sohval, ni mattoveittel on taas käyttöö. no, sinä aikana ku mä siivosin sirpaleita yhdel jalal klonkaten ja kattii kauemmas hätistäen, ni uunis ollu kakkupohja palo korpuks. seuraavaa kakkupohjaa mä sit vahdinki tosi tarkkaan ja hamuilin sit viä laatikosta semmosta grillivarraspuutikkuu kypsyyden varmistamiseks. ja onnistuin survaseen sen tikun sormeen ihon (ja kynnen) alle varsin tehokkaasti. eivät suotta sano bambutikkukidutusta tuskalliseks, voin kertoo.
*huokaus* onneks tääki viikko on kohta ohi, kai seuraavan on pakko olla parempi? onhan?
ai joo, mä en kyl vieläkään usko liikasen olevan oikee henkilö... 8-)
rauni: Mä olin ihan tosi pieni ja virhe oli täysin ymmärrettävä.
Mama: Sulla on kyllä mennyt tää viikko just niin putkeen kun vaan voi. Ei kai huonoa tuuria voi loputtomiin jatkua?
Lähetä kommentti